Jari Leppä: Uudet tutkimukset saattavat muuttaa käsitystä turvepelloista, päätösten on perustuttava tutkittuun tietoon

Juttu osoittaa, että meillä on paljon maaperätutkimukselle tarvetta ja tehtävää, kommentoi maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) MT Suomalainen Maaseutu -lehden uutista turvepeltojen päästölaskennasta.

Maaseudun Tulevaisuuden kuukausiliite Suomalainen Maaseutu kertoi maanantaina asiantuntijoiden epäilevän, että turvepeltojen yhteisala ja niiden hehtaarikohtaiset ilmastopäästöt on saatettu pahasti yliarvioida.

Virallisena lukuna on käytetty, että turvepeltoja on Suomessa 260 000 hehtaaria. Uusien selvitysten mukaan turvemaita olisikin viljelyssä alle 150 000 hehtaaria. Ehkä jopa vain alle 100 000 hehtaaria.

Lisäksi hehtaarikohtaiset päästöt voivat uusimpien tutkimusten mukaan olla kolmanneksen pienemmät kuin lukemat, joita on käytetty.

Yhdessä nämä kaksi seikkaa voivat tarkoittaa, että turvepeltojen päästöt olisivat Suomessa vain murto-osa siitä, mitä viime vuodet on sanottu niiden olevan.

"Jos näin on, kuten tutkijat epäilivät, niin se muuttaa nykyistä käsitystä turvepelloista", Leppä sanoo.

Vaikuttaako se turvepelloista tehtäviin päätöksiin ja millä aikataululla päätöksiä voidaan tehdä, jos tiedot ovat nyt puutteellisia?

"Päätösten pitää perustua tutkittuun tietoon. Onneksi tiedot tarkentuvat nyt koko ajan", Leppä sanoo.

"Ilman tutkittua tietoa on vaikea tehdä päätöksiä."

Ministeri nostaa esiin, että myöskään talviaikaisen kasvipeitteisyyden, kerääjäkasvien sekä lannan sijoituslevityksen yleistymisen vaikutuksista ei ole vielä riittävästi tutkittua tietoa.

"Viljelijöiden tekemä työ vaikuttaa päästöihin. Niistä pitää saada tutkittua tietoa päätösten tekoon", Leppä sanoo.

Ministeri toteaa maatilojen ilmastoteoissa suunnan olevan oikea.

"Kieltolinjalle en halua lähteä. Uudistetaan toimintatapoja järkevästi."

Lue myös:

Turvepeltojen määrä on saatettu yliarvioida

Peltojen päästöarviot eivät pidä paikkaansa