Voi särkeä sovut, mutta ei riko lakia: lantaa saa levittää naapurin rajalle asti
Nitraattiasetus ei määrittele, kuinka lähelle naapurikiinteistöä lantaa voi levittää. Asetuksessa säädetyt levitysrajoitukset koskevat etäisyyksiä vesistöistä sekä talousvesikaivoista ja lähteistä.
Lantaa saa levittää lähellekin naapurikiinteistöä. Haitoista kannattaa sopia keskustelemalla. Kuva: Pekka FaliTarkkaa etäisyyttä ei määritellä myöskään muussa lainsäädännössä, toteaa ylitarkastaja Markus Tarasti ympäristöministeriöstä.
Asiaa tiedusteli MT:n lukija luettuaan jutun uudesta nitraattiasetuksesta ja sen sisältämistä levitysrajoista (MT 2.2.).
Lukija kertoo omasta tilanteestaan näin: ”Asuntoni on aivan kylätien varressa. Tien takana on naapurin pelto. Etäisyys ikkunastani naapurin pellolle on alle 10 metriä. Naapurin vuokramies vetää lietelantaa aivan tien penkkaa myöten eli alle 10 metrin päähän ikkunastani.”
Harmia tai haittaa aiheuttavaan tilanteeseen ei siis ole apua nitraattiasetuksesta.
Kohtuutonta haittaa aiheuttavaan lannanlevitykseen voidaan kuitenkin vaikuttaa muun lainsäädännön nojalla.
Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi Tarastin mukaan puuttua tarvittaessa siihen, että lietelantaa levitetään liian lähelle kiinteistöä. Puuttuminen edellyttää, että levityksestä voidaan katsoa aiheutuvan ”naapuruussuhdelain tarkoittamaa kohtuutonta rasitusta naapurustolle”.
Tarasti kehottaa kuitenkin ensisijaisesti ottamaan suoraan yhteyttä viljelijään ja keskustelemaan asiasta rakentavassa hengessä.
”Aika usein asioista voidaan sopia ja päästä molempia tyydyttävään ratkaisuun. Asiat lähtevät usein väärille siinä vaiheessa, kun ensimmäinen yhteydenotto tuleekin viranomaiselta.”
Tarastin mukaan levittämisestä aiheutuvia haittoja voidaan paikallisesti pyrkiä ehkäisemään kunnan antamilla ympäristömääräyksillä. Jos toiminta on luvanvaraista, ympäristöluvassa on voitu antaa levittämistä koskevia määräyksiä.
”Lannan levittämisestä aiheutuu kuitenkin väistämättä hajupäästöjä ja puuttumiskynnys on siksi korkea. Ympäristöhallinto onkin pyrkinyt ohjeistamaan viljelijöitä haitattomampaan lannanlevitykseen”, Tarasti muistuttaa.
Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeessa todetaan, että lanta pitäisi levittää niin, että hajuhaitat olisivat mahdollisimman vähäiset.
Sään tulisi olla viileä, kostea ja tyyni ja tuulen suunnan sellainen, että hajua kulkeutuu mahdollisimman vähän asuinkiinteistöihin.
Myös yleiset juhlapyhät pitäisi ottaa huomioon.
”Näitä ohjeita noudattamalla pystytään vaikuttamaan jo paljon siihen, että lantaa voidaan levittää pelloille naapurirauha säilyttäen.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat