"On oikeustajun vastaista sosialisoida toisen elinkeino ja estää sen harjoittaminen" – tuleva valkoposkihanhien kevätmuutto rassaa viljelijöitä henkisesti

Epäusko ja lamaannus ovat päällimmäiset sanat, jotka tulevat tohmajärveläisen viljelijän Otto Saikkosen mieleen kuvaamaan valkoposkihanhien kevätmuuton odotusta.

Ratkaisua päättäjien taholta on odotettu jo vuosia, mutta sitä ei ole saatu. Poikkeuslupia hanhien ampumiseen myönnettiin viime vuonna ensimmäistä kertaa, mutta vain syysmuuton ajaksi. Kevätmuutolle ei ole myönnetty ainakaan vielä yhtään lupaa, joka sallisi ampumisen karkotustarkoituksessa tai ylipäätään äänikarkottamisen.

"Poikkeuslupa tuli syyskuun puolivälissä siinä vaiheessa, kun hanhet olivat ehtineet jo jatkaa muuttomatkaansa. Vasta viikko poikkeusluvan saapumisen jälkeen saapuivat pakolliset merkit, jotka on kiinnitettävä ammuttuihin hanhiin. Ilman niitä ei yhtään hanhea voinut ampua", kuvailee Saikkonen syksyn tilannetta.

Maa- ja metsätalousministeriön (MMM) ja ympäristöministeriön (YM) yhteisen hanhinyrkin raportin toimenpide-ehdotuksista huolimatta tuleva kevät ei viljelijöiden näkökulmasta vaikuta yhtään erilaiselta edellisiin vuosiin verrattuna.

Saikkonen huomauttaa, että valkoposkihanhiongelma ei ratkea enää missään työryhmässä. Poikkeuslupien pitkät käsittelyajat ja hanhipeltohankkeet ovat vain ajan pelaamista. "On oikeustajun vastaista, että toisten elinkeinot voidaan sosialisoida ja estää niiden harjoittaminen."

Myös joensuulainen viljelijä ja MTK:n johtokunnan jäsen Asko Miettinen kertoo, että kevättä odotetaan enemmän tai vähemmän kauhunsekaisin tuntein.

"Ainut varma asia on valkoposkihanhien tulo."

Sekä Miettinen että Saikkonen korostavat viljelysvahinkojen korvaamisen tärkeyttä, vaikka kyseessä ei ole täysimääräinen korvaus.

Valkoposkihanhet aiheuttivat merkittäviä vahinkoja erityisesti kotieläintiloille ja nurmiviljelylle keväällä 2020. Vahinkojen korvaussumma nousi Suomessa noin 2,7 miljoonaan euroon.

Pohjois-Karjalassa korvattavia satovahinkoja aiheutui yli 5 200 hehtaarilla noin 1,7 miljoonan ja Etelä-Karjalassa noin 0,8 miljoonan arvosta.

Vuonna 2019 korvauksia maksettiin yhteensä noin 1,6 miljoonaa euroa, joista Pohjois-Karjalaan noin 900 000 euroa. Vuonna 2018 luku oli 1,1 miljoonaa euroa, joista noin miljoona euroa Pohjois-Karjalaan.

Lue lisää:

Ympäristöministeri haluaa maa- ja metsätalousministeriön perustavan hanhille ruokailualueita vanhoille turpeennostoalueille – MMM: "Meillä ei ole edellytyksiä alueiden hankkimiseen toisin kuin ympäristöministeriöllä"

Valkoposkilupien käsittely kestää tänä keväänä tavallista pitempään – vielä ei ole tehty yhtään päätöstä, vaikka ensimmäiset hakemukset on jätetty joulukuussa

Ministeriöiden erimielisyys valkoposkihanhiasian hoitamisessa kiinnitti kansanedustajien huomion – "Viljelijöiden kannalta tilanne on tuskastuttava"