Ruotsalainen sikatuottaja varoittaa suomalaisia ruokajätteen sikaruttoriskistä: ”Toivottavasti teette asiat paremmin kuin me”

”Suomalaisten on syytä tarkistaa, miten ruokajätettä käsittelette. Toivottavasti te teette asiat paremmin kuin me”, varoittaa Ruotsin Sikayrittäjien (Sveriges Grisföretagare SGF) puheenjohtaja Johan Eriksson suomalaisia.

Erikssonin varoitus on syytä ottaa tosissaan. Ruotsissa Fagerstan alueella todettu afrikkalainen sikarutto (ASF) on mitä todennäköisimmin peräisin ruokajätteestä. ASF tarttui villisikoihin, kun eläimet pääsivät tonkimaan alueen jäteasemalle ruokajätettä, jonka seassa on todennäköisesti ollut ASF-virusta sisältävää elintarviketta.

Eriksson pitää perheineen suurta emakkotilaa Myclinge Lantbruk Ab Västerosissa. Tilalta on vain 30–40 kilometriä afrikkalaisen sikaruton takia perustetulle suojavyöhykkeelle.

Ruotsalainen sikayrittäjä on läheltä seurannut, miten villisikojen ASF-tapaukset ovat vaikuttaneet alueen ihmisiin. Onneksi tautia ei ole todettu tuotantosikaloissa. ASF:n takia perustetun suojavyöhykkeen rajoitukset koskevat kuitenkin metsästäjiä, maanomistaja ja muita luonnossa liikkujia, Eriksson muistutti.

Eriksson sanoo suoraan, ettei pidä villisioista eikä ymmärrä, miksi niiden pitää olla osa ruotsalaista luontoa. Hän kertoo tietävänsä, että esimerkiksi metsästäjät ajattelevat villisiosta eri tavalla ruotsalaisten sianlihantuottajien kanssa. Tilanne on kuitenkin ASF:n takia muuttumassa.

Sianlihantuottajat ovat tienneet, mitä ASF:n tuleminen Ruotsiin merkitsee ja maksaa, Eriksson sanoi. Nyt muukin yhteiskunta on heräämässä siihen, että kyseessä on koko Ruotsia koskeva asia.

Ruotsissa päätettiin vuonna 1981, että villisiat pitää hävittää koko maasta Tukholman lääniin jätettävää pientä kantaa lukuun ottamatta. Tavoitetta ei ole saavutettu ja nyt Ruosissa on villisikoja sata kertaa enemmän kuin Suomessa eli noin 250 000.

Eriksson puhui Ikaalisissa järjestetyssä sikaseminaarissa 29. syyskuuta. Paikalla oli noin 160 seminaarilaista.