
Maatalousyrittäjä Valtteri Nuutinen rakennutti viime vuonna robottinavettansa yhteyteen järeän biokaasulaitoksen.
”Kolmen robotin navetassa automaatioaste on sen verran korkea, että se kuluttaa suhteellisen paljon sähköä. Ensimmäiset suunnitelmat biokaasulaitoksesta olivat hahmollaan jo yli kymmenen vuotta sitten. Viime vuonna edettiin käytännön toteutukseen”, Nuutinen kertoo.
Viljelijän laskelmien mukaan miljoona euroa niellyt laitos maksaa itsensä takaisin muutamassa vuodessa. Tilan eläinten tuottama lantamäärä on kasvanut laajennusten ansiosta niin suureksi, että laitos pyörii kokonaisuudessaan sen varassa.
”Biokaasulaitos tuo vuositasolla vajaan 100 000 euron säästöt. Käyttö- ja huoltokulut mukaan laskien laitos maksaa itsensä takaisin kuudessa–seitsemässä vuodessa”, Nuutinen arvioi.
Biokaasulaitoksen kustannuksiin sai mojovan investointitukiavustuksen ely-keskuksesta.
”Kun avustus nousi 50 prosenttiin vuoden 2021 lopussa, päätimme lähteä investoimaan. Ajoitus osui kohdilleen. Helmikuussa 2022 alkoi Ukrainassa rytinä, ja kaikki kustannukset pomppasivat pilviin”, Nuutinen toteaa.
Biokaasulaitoksen rakentaminen käynnistyi vuosi sitten keväällä.
Valtteri Nuutisen lisäksi tilalla on kolme ulkopuolista työntekijää. Tilan väki hoiti itse lieteputkistojen ja lämpökanaalien kaivutyöt sekä biokaasulaitoksen reaktorin pohjatyöt murskeelle asti.
Siitä eteenpäin Haapavedellä toimiva, biokaasulaitoksia toimittava Demeca Oy teki kaiken avaimet käteen -periaatteella.
Biokaasua laitos alkoi tuottaa viime vuoden marraskuussa.
”Hanke eteni kokoonsa nähden lopulta yllättävänkin kivuttomasti. Reilun kymmenvuotisen viljelijäurani aikana on tilalle koko ajan rakennettu jotain, joten rakentaminen on toki tuttua. Myös rakentamiseen liittyvä byrokratia on tullut tutuksi: hakemukset, avustukset ja ympäristöluvat”, Nuutinen pohtii.
Investointitukihakemuksen laatimisessa asiantuntija-apua antoi ruokaketjun strategiseen suunnitteluun erikoistunut konsulttiyhtiö Envitecpolis.
”Ilman heitä biokaasupuolen teknisiä yksityiskohtia olisi joutunut pähkinöimään urakalla.”
Biokaasulaitoksen avulla omien eläinten lanta saadaan muunnettua energiaksi ja sähköksi, jolla tila pyörii.
”Aiemmin on tuntunut pöljältä, että se energia, jota meillä on omasta takaa, on mennyt vain lietesäiliöön ja pellolle. Nyt se saadaan omaan käyttöön”, Nuutinen toteaa.
”Tavoitteena on ollut mahdollisimman pitkälle viety omavaraisuus, että ulkopuolelta tulisi vain vähän tuotantopanoksia. Biokaasulaitos tukee tätä tavoitetta erinomaisesti.”
Laitos toimii täysin automaattisesti, ja sen toimintaa valvotaan tietokoneella.
Laitoksen päätehtävä on tuottaa sähköä ja lämpöä, mutta lisäksi se muun muassa parantaa pelloille levitettävän lietteen laatua.
”Lannan typpi muuttuu reaktiossa liukoisempaan muotoon, eli myös lannoitteen laatu paranee. Myös kaikki kuivikkeet saadaan nyt navettaan laitoksen kautta.”
Kiuruveden Lapinsalon kylässä sijaitseva tila on Nuutisen suvussa neljännessä polvessa.
Robottinavetassa on noin 150 lypsävää lehmää. Nuorkarjan pääluku on satakunta.
”Isäni teki tässä sukupolvenvaihdoksen vuonna 1986. Silloin kylällä oli yhteensä 34 muutakin tilaa, joiden kaikkien pellot ovat nyt siirtyneet meille viljelykseen. Olemme Lapinsalon ainoa jäljellä oleva maatila”, Nuutinen kertoo.
Tilaan kuuluu 370 peltohehtaaria sekä yli 200 hehtaaria metsää.
Demecan Oy:n biokaasureaktorin maanpäällinen terässäiliö on tilavuudeltaan 1 100 kuutiometriä. Laitoksen kaasuhupun tilavuus on 700 kuutiometriä.
Laitoksen kontissa on 75 kilowatin sähkögeneraattori sekä 240 kilowatin lämpökattila. Toisessa kontissa tehdään kuivan lannan ja heinän syöttö.
Laitoksessa voidaan käsitellä kerrallaan 8 000 kuutiometriä lietelantaa, 700 kuutiometriä kuivalantaa ja 300 kuutiometriä peltobiomassaa.
Rikkivety poistetaan kaasusta aktiivihiilellä.
Biokaasulaitoksen tuotantokapasiteetti on lämmössä 1 200 megawattituntia ja sähkössä 600 megawattituntia.