Saaristomeri kuntoon kipsillä?

Saadaanko Saaristomeri kuntoon kipsillä? Tätä selvitetään Helsingin yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen uudessa hankkeessa.

Peltojen kipsikäsittelyn on aiemmissa tutkimuksissa todettu vähentävän tehokkaasti pelloilta tulevaa fosforikuormaa.

Tutkimushankkeeseen soveltuva valuma-alue löytyi Liedon, Paimion ja Auran alueelta Savijoelta, Varsinais-Suomesta. Pilottiin lähti mukaan yli 50 viljelijää. Syksyllä kipsiä levitetään 1 550 peltohehtaarille.

Hankkeen suurin operaatio on yhteensä 6 200 kipsitonnin kuljettaminen rekoilla Siilinjärveltä suoraan tiloille ja levittäminen pelloille.

Peltokäyttöön soveltuvaa ja raskasmetalleista puhdasta kipsiä syntyy sivutuotteena Yaran Siilinjärven tehtaalla.

Kipsin levityksen hoitavat viljelijät itse tai paikalliset urakoitsijat.

"Saaristomeren vuotuista fosforikuormitusta voitaisiin kipsin avulla vähentää arviolta lähes kolmanneksella varsin edullisesti, joten kipsin soveltuvuutta näin laajamittaiseen käyttöön halutaan selvittää tarkemmin", toteaa Helsingin yliopiston professori Markku Ollikainen.

Kipsin sisältämän sulfaatin vuoksi kipsiä voidaan käyttää vain meriin laskevilla valuma-alueilla, koska merivedessä on luontaisesti korkea sulfaattipitoisuus.

Saaristomeren vedenlaadun parantaminen peltojen kipsikäsittelyllä eli Save on kolmivuotinen hanke ja osa hallitusohjelman ravinteiden kierrätystä sekä vesistöjen suojelua edistävää kärkihanketta. Kipisikäsittelyhanke saa rahoitusta ympäristöministeriöltä.

Lisäksi kipsipilotti on mukana EU Central Baltic -ohjelman rahoittamassa NutriTrade -hankkeessa, jota vetää John Nurmisen säätiö. Yara lahjoittaa hankkeelle puolet levitettävästä kipsistä.

Lue lisää:

Kipsiä on testattu ennen kaikkea maanparannukseen

Kipsi vähentää tutkimuksen mukaan tehokkaasti fosforin huuhtoutumista