Hanhi-tilanne kiristyy kevään lähestyessä ja häirintälupia odotellessa
Keväällä annetut luvat ovat voimassa kaksi vuotta. Hanhet ovat Suomessa ennen kuin uusia lupia ehditään myöntää.
Valkoposkihanhien muutto on jo alkanut, mutta on suurimmillaan toukokuun puolivälissä. Kuva toukokuulta 2016. Kuva: Lari LievonenMTK:n johtokunta oli odotetusti myrrysmielellä hallituksen tavasta hoitaa valkoposkihanhien viljelijöille aiheuttamia hankaluuksia.
Lupia ampua tai häiritä lintuja ei ole tullut vielä yhtään, vaikka muutto on jo alkamassa.
Päätöksentekoa johtokunnan kokouksessa pohjustanut MTK:n kenttäjohtaja Timo Leskinen tiivisti viljelijäkentän käsityksen asiasta: Tilanne on suomalaisen oikeustajun vastainen.
Johtokunnan jäsen Asko Miettinen mietti, että nyt ollaan lähellä kansalaistottelemattomuutta.
"Virossa on todettu, että ampumalla on saatu paras teho", Miettinen ihmetteli, miksi Suomessa ei ole huomioitu muualla saatuja tietoja.
Leskisen mukaan ennen harvinainen lintu on nyt hyvin yleinen. Niitä on yli miljoona ja lintujen määrä kasvaa noin kymmenen prosenttia vuodessa.
"Viljelijät välttävät tuhoja sillä, että eivät kylvä syysviljoja. Keväisin linnut syövät ensimmäisen rehusadon karjatiloilta. On erittäin hankalaa, kun vahingot toistuvat vuodesta toiseen samoilla alueilla."
Viime syksynä lupia saatiin ja Leskisen mielestä siitä pitää olla opiksi. Ensinnäkin lupien käsittelyä pitää nopeuttaa ja resurssit varmistaa.
"Erittäin suurta varovaisuutta on ollut poistettavien yksilöiden määrästä. Luvat myönnettiin alueille, minne hanhet eivät laskeutuneetkaan. Vahingot sattuivat rajauksen ulkopuolella", Leskinen sanoi.
Varsinais-Suomen ely-keskuksen luonnonsuojelun yksikön päällikkö Olli Mattila toi johtokunnalle viranomaisen näkökulmia.
"Kaikkia lupia ei ehditä käsittelemään ennen kuin linnut ehtivät Suomeen. Resurssi ei ole tälläkään hetkellä riittävä", Mattila myönsi.
Mattila miettii, että valkoposkihanhen metsästystä voisi käsitellä poliittisesti, sillä tilanne on muuttunut.
"Eihän se uhanalainen ole. Ja kyllä muitakin uhanalaisia lajeja voi metsästää. Ensimmäiset merkit oli vuonna 2019, viime keväänä tilanne räjähti käsiin. Todettiin, että nyt ei vain resurssit riitä. Tehtiin anomus lisäresursseista ympäristöministeriölle."
Varsinais-Suomen ely-keskukseen kohdistuvan poliittisen ohjauksen hän kieltää jyrkästi.
Päätöksiä käsittelee nyt kaksi henkilöä. Viime vuonna tuli yksi henkilö lisää ja se on käytössä nytkin, mutta ei riitä. Mattilan mielestä resurssilisäyksen pitäisi olla pysyvä.
Esimerkiksi viime syksynä Varsinais-Suomen ely-keskus käsitteli vain valkoposkihanhia.
Käsittelyaika on nyt noin viisi kuukautta, kun se syksyn luvissa oli 0,5 kuukautta ja viime keväänä 3,7 kuukautta.
"Pyritään käsittelemään rinnan tietyllä alueella olevat luvat. Talven aikana on tullut paljon yksittäisiä hakemuksia. Viime syksynä tuli enemmän yhdistettyjä, jolloin käsittelyaika lyheni", Mattila kertoi.
MT kertoi 19.3., että poikkeuslupia hanhien häirintään ei ole päätetty Varsinais-Suomen ely-keskuksessa vielä yhtään. Hakemuksia on laitettu sisään jo joulukuussa.
Juttua korjattu 24.4. klo 16.30. Mattila sanoi, että uhanalaisia lajeja saa metsästää, ei rauhoitettuja. Lisäksi jutussa väitettiin, että syksyllä luvan saanut joutuisi hakemaan keväälle uuden luvan. Lupa on kuitenkin voimassa kaksi vuotta.
Lue myös:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat