Suomalaissonnien geenejä viedään 38 maahan – jälkeläisiä syntyy niin Argentiinassa kuin Zimbabwessa
Elävien jalostuseläinten hiipunutta vientiä herätellään tuoreessa hankkeessa.
Kuvissa pohjoismaisten sonnien jälkeläisiä ympäri maailmaa. Ylhäällä vasemmalla risteytyseläimiä Texasissa. Oikealla oleva kuva on Arlan tilalta Nigeriasta. Alhaalla vasemmalla oleva kuva on Zimbabwesta. Alhaalla oikealla Taara-sonnin tytär Argentiinassa. Kuva: Seppo Niskanen, Arla, Elisabeth Avendaño, kuvankäsittely: Aatu JaakkolaMoni muistaa ajan, jolloin suomalaisilla jalostusnaudoilla oli menekkiä. Parhaana vuonna 2011 Faba vei niitä yli tuhat. Komeiden karjankuljetusrekkojen määränpää oli yleensä Venäjällä.
Nyt Venäjän-kauppa on luonnollisesti pysähtynyt, mutta muutenkin Faban nautojen vienti on käytännössä loppunut kokonaan, eläinkaupan asiantuntija Leena Mänkäri kertoo. Viimeksi niitä vietiin vuonna 2020.
Pääsyy viennin loppumiseen on Mänkärin mukaan se, että lypsykarjatiloilla käytetään nykyään paljon liharotuisten sonnien siementä.
Vain parhaat lehmät, joilta halutaan tyttäriä jatkamaan tuotantoa, siemennetään lypsyrotuisten sonnien siemenellä. Heikommilla eläimillä käytetään liharodun siementä, jolloin välitykseen menevästä vasikasta saa paremman hinnan.
Hyviä hiehoja ei siis enää liikene vientiin, koska ne tarvitaan oman karjan uudistuseläimiksi, Mänkäri sanoo.
Yksi sonni voi tuottaa 50 000–100 000 siemenannosta vuodessa.
Vaikka elävien eläinten vienti on hiipunut, suomalaisnautojen geenit leviävät laajalti ympäri maailman.
Pohjoismaisen jalostusyhtiön VikingGeneticsin (VG) siementuotanto keskitettiin viitisen vuotta sitten Tanskaan. Sinne päätyvät myös kaikki yhtiön Suomesta ja Ruotsista ostamat huippusonnit.
Yksi sonni voi tuottaa 50 000–100 000 siemenannosta vuodessa, kertoo VikingGeneticsin vientipäällikkö Seppo Niskanen.
VG vie pakastettua sonnin spermaa tällä hetkellä noin 50 eri maahan. Pohjoismaisen genetiikan käyttäjiä on joka maanosassa, esimerkkeinä vaikkapa Kolumbia, Uusi-Seelanti, Etelä-Afrikka ja Meksiko.
VG:n vientiosasto on yhdeksänhenkinen. Lisäksi yhtiöllä on tytäryhtiöt Australiassa, Englannissa, Saksassa ja USA:ssa.
Vuonna 2023 suomalaissyntyisten sonnien spermaa vietiin 38 eri maahan.
”Meidän red on listojen kärjessä ympäri maailman.” Seppo Niskanen
Niskasen mukaan varsinkin suomalainen ayrshire on maailmalla haluttua. Se kuuluu VikingGeneticsin valikoimassa Viking red -luokkaan. Tähän punaisten rotujen luokkaan kuuluvat myös ruotsalainen SRB ja tanskalainen RDM.
”Meidän red on listojen kärjessä ympäri maailman.”
Mustankirjava holstein on maailman yleisin lypsyrotu ja sen siemenkauppakin on erittäin kilpailutettua.
Pohjoismainen holstein tuottaa vähemmän maitoa kuin esimerkiksi amerikkalainen kilpailijansa, mutta sen maidon valkuais- ja rasvapitoisuudet ovat korkeammat. Niille aletaan antaa yhä enemmän arvoa, sillä kautta maailman maitoa syödään enemmän kuin juodaan, Niskanen toteaa.
Kulutus painottuu siis nestemaidon sijaan juustoon, voihin, jäätelöön, jugurttiin ja jauheisiin.
VG:n valikoimassa olevien nautarotujen valtteja ovat hedelmällisyys ja terveys sekä maltillinen koko.
Monessa maassa lypsylehmien koko on kasvanut merkittävästi. Koon ja eläimen kestävyyden sekä toisaalta koon ja rehuhyötysuhteen välillä on kuitenkin selkeä negatiivinen yhteys.
”Me pyrimme keskikokoisiin eläimiin, jotka pysyvät karjoissa pitkään ja käyttävät rehut tehokkaasti hyväksi”, Niskanen sanoo.
Kasvava osa VG:n spermasta menee maailmalla suosiotaan kasvattaviin kolmiroturisteytyksiin, Niskanen kertoo. Esimerkiksi holsteinin, punaisen ja jersey-rodun risteytykset ovat suosiossa Australiassa.
”Balteilla on paljon kokemusta niin jalostus- kuin teuraseläinten viennistä.” Antero Kaappa
Hiipunutta jalostuseläinten vientiä käynnistellään nyt kolmen maan, Suomen, Viron ja Latvian, yhteishankkeessa. Suomesta ovat mukana MTK-Varsinais-Suomi ja -Satakunta.
Interreg-rahoitteisen BreedExpo2-hankkeen päätavoitteena on tukea niin eläinten kuin myös siemennesteen, alkioiden ja keinosiemennysteknologian osaamisen vientiä.
Kohdemaat kuulostavat eksoottisilta: Uzbekistan, Turkki ja Azerbaidžan.
”Balteilla on paljon kokemusta niin jalostus- kuin teuraseläinten viennistä”, hanketyöntekijä Antero Kaappa kertoo. Suomalaiset toivovatkin saavansa hakkeesta selvää vetoapua.
Hankeväki kävi marraskuussa maatalousnäyttelyssä ja maatiloilla Uzbekistanissa. Useita muitakin vierailuja on sovittu tai suunnitteilla.
Kaappa kertoo, että Uzbekistanissa 4–5 kuukautta tiineinä olleista hiehoista oltaisiin valmiita maksamaan huomattavasti parempaa hintaa kuin Euroopassa. Virolaiset saattaisivat olla valmiita välittämään suomalaiseläimet.
Vienti vaatii paljon paperitöitä ja monenlaisten terveys- ja muiden vaatimusten täyttämistä.
Tavoitteena on, että hankkeeseen osallistuvista maista kuusi teollisen alan yritystä pääsee kaupantekoon ja noin 50 viljelijää pääsee osallistumaan siitoseläinten vientiin.
- Osaston luetuimmat
