Lammasmäärä painumassa ennusteen mukaan alle 50 000 uuheen ‒ vuonna 2030 Suomessa olisi runsaat 500 lammastilaa

Lammastalouden tulevaisuuden näkymät ovat aiempaa epävarmemmat, kuten monella muullakin tuotantosuunnalla. Investointisuunnitelmia on Kantar TNS:n tuoreimman tutkimuksen mukaan vähemmän, ja ne ovat kooltaan aiempaa pienempiä. Myös luopumisten määrä on kasvussa ja uuhimäärän vähentyminen jyrkkenee.

Siitä huolimatta kaikkia kotieläintiloja verrattaessa jatkamissuunnitelmia on eniten lammastiloilla sekä emolehmä- ja kanatiloilla.

Ennusteen mukaan Suomen lammastilojen uuhimäärä näyttää vähenevän alle 50 000 uuheen vuoteen 2030 mennessä. Samalla tilojen keskikoko kasvaisi 82 uuheen tilaa kohden ja tiloja olisi noin 530.

Tilojen keskikoko oli vuoden 2021 lopulla noin 70 uuhta tilaa kohden. Yli kymmenen uuhen tiloja oli tuolloin 855.

Näistä 74 prosenttia aikoo jatkaa tuotantoa vuoteen 2027 ja 56 prosenttia vuoteen 2030. Eniten jatkamissuunnitelmia on luomutiloilla sekä eteläsuomalaisilla tiloilla.

Uusia lammastiloja on tutkimuksen mukaan tulossa noin 50, mikä on hieman vähemmän kuin edellisessä tutkimuksessa kaksi vuotta sitten.

Suomen lammasyhdistyksen puheenjohtaja Janne Jokela on ennusteen tuloksista huolissaan, mutta samalla toiveikas. Hän pitää kotimaisen lampaanlihan tuotannon näkymiä jopa kohtalaisen hyvinä.

”Uusi ohjelmakausi näyttää lopulta hieman paremmalta, kuin alalla pelättiin. Toivon ja uskon, että ennuste ei aivan tuollaisena toteudu. Ruuantuotannon merkitys korostuu tällaisena aikana, eikä lampaanlihaa tuoda enää ulkomailta samaan tapaan kuin ennen.”

Jokela muistuttaa, että kustannusten nousuakin enemmän monin lammastilojen toimintaa haittaavat ja motivaatiota heikentävät petovahingot.

”Susitilanne on täysin kestämätön ja asia vaatii nopeaa reagointia. Lisääntynyt petomäärä ei saisi uhata elinkeinoa.”

Tuottajien oma arvio tilan kannattavuudesta oli lammastiloilla vuoden 2021 lopussa keskimäärin hieman heikompi kuin kaksi vuotta sitten.

Erittäin hyväksi tai melko hyväksi kannattavuuden arvioi yhdeksän pronsenttia tiloista. 36 prosenttia tiloista arvioi kannattavuuden huonoksi tai hyvin huonoksi.

Vuonna 2030 tuotantoa jatkavien tilojen arviot kannattavuudesta olivat hieman positiivisemmat.

Runsas kolmannes tiloista suunnittelee investointia tuotantorakennukseen. Näistä suurin osa on peruskorjauksia ja pienempi osuus uudisrakennuksia tai laajennuksia.

Nykyisillä tiloilla on suunnitelmissa lisätä 4 700 uuhipaikkaa ja uusilla tiloilla 2 400 uuhta. Laajennushankkeet ajoittuvat AB-tukialueella pääosin lähivuosille ja C-alueella 4-5 vuoden päähän.

Karitsanlihan tuotannolla on yhä keskeinen rooli lammastaloudessa, mutta sen osuus on hieman pienentynyt. Villan ja taljojen jalostus taas on lisääntynyt ja maisemanhoidon merkitys pysynyt ennallaan.

Luomutuotannossa on noin 45 prosenttia Suomen lammastilojen uuhista. Ennusteen mukaan luomulammastilojen määrä vähenee, mutta tilakoko kasvaa vuotta 2030 kohden. Kiinnostusta luomutuotantoon on eniten Etelä-Suomessa ja keskikokoisilla tiloilla.

Lammastalouden kehitysnäkymät -tutkimus on osa kaikkia maatiloja koskevaa Maatilojen kehitysnäkymät kyselytutkimusta. Tutkimukseen osallistui 173 lammastilaa. Kyselyt tehtiin kuluvan vuoden helmi-maaliskuussa.

Lue myös:

Lammaskatraat entistä suurempia, yli 150 uuhen tilat kaksinkertaistuivat – suomalaisten suosikkirotu vaikuttaa yhä enemmän myös risteytyksissä

Keskipohjanmaa: Kannuksen susi on kaadettu – kaato tapahtui lupa-ajan viimeisenä päivänä

Susien tappamien lampaiden määrät moninkertaistuneet – tämän verran menetetyistä lampaista korvataan

Luomutilojen koon kasvu jatkuu, kiinnostus luomuun ennallaan