• Fosforiasetuksen lantapoikkeus aiotaan poistaa tältä alueelta ensi vuonna

    Fosforiasetuksen lantapoikkeukseen on tulossa muutoksia.
    Tilaajalle
    Lantapoikkeus sallii tietyissä viljavuusluokissa ja tietyille kasveille normaalia suuremman fosforimäärän levittämisen silloin, kun fosfori tulee yksinomaan tuotantoeläinten lannasta.
    Lantapoikkeus sallii tietyissä viljavuusluokissa ja tietyille kasveille normaalia suuremman fosforimäärän levittämisen silloin, kun fosfori tulee yksinomaan tuotantoeläinten lannasta. Kuva: Jaana Kankaanpää
    Maatalous|Maatalouden ympäristötoimet
    7.4.202614:00
    Tuure Kiviranta

    Fosforiasetuksessa olevaa niin sanottua lantapoikkeusta ei ensi vuonna voisi enää käyttää tietyissä Saaristomeren valuma‑alueen kunnissa, jos maa- ja metsätalousministeriön muutosesitys menee läpi.

    Ministeriö lähetti fosforiasetuksen muutosesityksen lausuntokierrokselle ennen pääsiäistä.

    Asetus koskee fosforia sisältävien lannoitevalmisteiden ja lannan käyttöä sekä niiden aiheuttaman ravinnekuormituksen hallintaa. Asetuksen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2027 alussa.

    Muutosehdotuksessa esitetään, että niin sanottua lantapoikkeusta voitaisiin jatkossa soveltaa koko maassa lukuun ottamatta Saaristomeren valuma‑alueen kuntia, joilla ravinnekuormituksen vähentämistarve on erityisen suuri.

    Lantapoikkeuksella tarkoitetaan sääntelyä, joka sallii tietyissä viljavuusluokissa ja tietyille kasveille normaalia suuremman fosforimäärän levittämisen silloin, kun fosfori tulee yksinomaan tuotantoeläinten lannasta.

    Lisäksi asetukseen ehdotetaan täsmennystä viher‑ ja ympäristörakentamisen fosforin käyttöön: taajama‑alueiden puuistutukset rajattaisiin fosforirajoitusten ulkopuolelle rakentamisvaiheessa.

    Asetusmuutoksen tavoitteena on vähentää vesistöihin kohdistuvaa fosforikuormitusta ja samalla turvata kotieläintalouden toimintaedellytyksiä, ministeriön tiedotteessa sanotaan.

    Lantapoikkeuksesta luopuminen lisäisi tarvetta kuljettaa lantaa nykyistä kauemmas.

    Asetusmuutoksen valmistelussa on ministeriön mukaan hyödynnetty muun muassa Luonnonvarakeskuksen (Luke) laatimaa selvitystä lantapoikkeuksen talous- ja ympäristövaikutuksista.

    Luken helmikuussa julkaisemassa selvityksessä todettiin, että fosforiasetuksen lantapoikkeuksen sallima lisäfosfori ei lisää satoa eli ei tuo satohyötyjä.

    Tutkimuksen mukaan lantapoikkeus hidastaa peltomaan korkeiden fosforipitoisuuksien alenemista ja lisää siten riskiä fosforin huuhtoutumiseen vesistöihin verrattuna tilanteeseen, jossa lantapoikkeusta ei käytetä.

    Lantapoikkeuksesta luopuminen lisäisi tarvetta kuljettaa lantaa nykyistä kauemmas, kun levityspinta-alaa tarvitaan enemmän, tutkimuksessa todettiin.

    Se kasvattaisi lannan kuljetuksen ja levityksen kustannuksia ja siirtäisi samalla lannan mukana arvokasta typpeä kotieläintiloilta kasvintuotantotiloille.

    Ravinnekuormituksen vähentämisen keinona lantapoikkeuksesta luopuminen olisi kustannustehokas verrattuna moniin muihin vesiensuojelutoimiin, Luken tutkimuksessa arvioitiin.

    Fosforiasetus tuli voimaan 1.1.2023, ja sen lantapoikkeus oli tarkoitus poistaa kahden vuoden siirtymäajan jälkeen. Poikkeusta on sittemmin jatkettu.

    Lausuntokierros asetuksen muutosehdotuksesta on käynnissä 29. toukokuuta asti.

    Lisää aiheesta
    • Fosforiasetus tuli voimaan 1.1.2023, ja sen lantapoikkeus oli tarkoitus poistaa kahden vuoden siirtymäajan jälkeen. Poikkeusta on jatkettu ja se on edelleen voimassa.

      Maatalous | Lantapoikkeuksen sallima lisäfosfori ei tuo nykyisellään satohyötyä – poikkeuksen lakkautus lisäisi lannan tarjontaa kasvitiloille

    • Kun lannoitteena käytetään pelkästään karjanlantaa, sitä voidaan käyttää enemmän kuin muuta fosforilannoitusta.

      Maatalous | Fosforiasetuksen lantapoikkeukselle jatkoa

    • Lantapoikkeuksesta luovutaan kahden vuoden siirtymäajalla. Se voi tarkoittaa, että osa kotieläintiloista joutuu etsimään ylimääräiselle lannalle muita käyttökohteita.

      Kasvintuotanto | Fosforiasetus voimaan – säätely koskee nyt kaikkia peltoja

      Tilaajalle
    Artikkelin aiheet
    fosforiasetus
    lantapoikkeus
    Saaristomeren valuma-alue
    maa- ja metsätalousministeriö
    ravinnekuormitus
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Kasvintuotanto | Pentti Heikura kasvatti perunoita turpeessa ja lannoitti ne tuhkalla – sato yllätti

      Tilaajalle
    • 2

      Maidontuotanto | Tuomas ja Ida-Maria Pietiläinen ostivat lopettavan tilan robotin ja koko karjan

      Tilaajalle
    • 3

      Kasvintuotanto | Biostimulantit kiinnostavat viljelijöitä

      Tilaajalle
    • 4

      Maatalouskoneet | Suomalainen ohjelmistoyhtiö teki kansainvälisen läpimurron

    • 5

      Maatalouskoneet | Suomessa valmistettu uutuuskone leikkaa ja kerää ruokoja rannoilla

      Tilaajalle
    • 6

      Energia | Neljännes Tapiolan maitotilan sähköstä tuotetaan omalla aurinkovoimalla

      Tilaajalle
    • 7

      Talous | Maatalouden energiaveron lisäpalautus maksetaan syyskuun lopussa

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Ennallistamisasetuksen teema näkyy tässäkin kuvassa. Vasemmalla Natura 2000 -ohjelman suo ja oikealla siihen rajoittuva ojitusalue, jossa metsän kasvu on vauhdissa. Molempia tarvitaan.

    Koneviesti | EU:n ennallistamisasetus on nyt toteutusvaiheessa – Ruukin tutkimusasemalla haetaan ratkaisuja turvemaiden viljelyn haasteisiin

    Tilaajalle
  • Linnan mukaan oleellisinta ennallistamisen kannalta on aktivoida metsien, soiden ja peltojen yhteyttämistehokkuutta muun muassa metsänhoitoa lisäämällä. Kuvituskuva.
    Pääkirjoitus
    Eemeli Linna

    Koneviesti | Ennallistamisasetuksen pohjatiedot vanhentuneita ja epätarkkoja – suomalainen teknologia voisi ratkaista paljon

  • Hyvä esimerkki uudesta tekniikasta on FarmDroid, joka on investointitukilistalla niin Suomessa kuin Iso-Britanniassa.

    Koneviesti | Maatalouden ympäristöinvestoinnit jatkuvat Iso-Britanniassa – avustukset kattavat laitteita peltotöihin ja eläinten hyvinvointiin

    Tilaajalle