"Turvetouhussa mennään peppu edellä puuhun – turvekuivikkeelle ei ole yhtään hyvää käytännön vaihtoehtoa"

"Ei tässä touhussa ole mitään järkeä", polvijärveläinen Seppo Laasonen manaa. "Mennään perse edellä puuhun."

Hän viittaa turpeen käytön rajoittamiseen ja siitä seuraavaan kuiviketurpeen hinnannousuun.

Hallituksen tavoite on puolittaa energiaturpeen käyttö vuoteen 2030 mennessä. Nykytahdilla käyttö vähenee paljon nopeammin muun muassa vuoden vaihteessa voimaan tulevan veronkorotuksen vuoksi.

"On ihan selvää, että kun turpeen tuotantomäärät pienenevät, kustannus tuotettua kuutiota kohti nousee. Pahimmissa skenaarioissa on puhuttu 60 prosentin hinnannoususta kuiviketurpeelle", Laasonen sanoo.

Laasosen emolehmätilalla on 60 emoa ja tällä hetkellä yhteensä vähän toista sataa eläintä.

Kesällä eläimet ovat laitumella, mutta talvikaudella turvetta kuluu rekkakuorma kuukaudessa. 5–6 rekkakuormaa vuodessa maksaa tällä hetkellä yhteensä 12 000–15 000 euroa.

Aiemmin kulutus oli vielä suurempaa. Tilalla oli 200 sonnia, mikä tarkoitti yhtä rekkakuormaa turvetta joka kolmas viikko vuoden ympäri.

Jos nykyiseen 15 000 euron kuivikelaskuun tulee 60 prosenttia lisää, vuotuinen kustannus nousisi 24 000 euroon.

Mitä teet, jos niin käy?

Laasonen mietti pitkään. "En tiedä. En tosiaan tiedä. Siinä menee loputkin katteet."

Laasonen on jo keväällä ottanut yhteyttä turvetta vastustaviin vihreisiin kansanedustajiin. "Sanovat, että vaihtoehtoja löytyy, mutta mitään järkeviä vaihtoehtoja heillä ei ole esittää."

Laasosella on kokemusta niin turpeesta kuin sen vaihtoehdoistakin.

Turve on hygieenistä ja sen imukyky on parempi verrattuna mihin tahansa muuhun, hän toteaa.

Laasonen kertoo yrittäneensä joskus pärjätä ilman turvetta. "Pehkun menekki oli ihan valtava. Eikä sitä saa riittävästi. Usein on sellaisia syksyjä, että oljen korjaaminen on märkyyden takia mahdotonta."

Toki hän nytkin käyttää olkea, mutta turpeen kanssa. "Kun turve sitoo kosteuden itseensä, pehku pysyy kuivana."

Puupohjainen kutteri on toinen vaihtoehto. "Sen käyttömäärä on turpeeseen nähden puolitoistakertainen ja kustannus siksi isompi."

Kuivikkeen kohdalla pitää ajatella myös loppukäyttöä eli sitä, miten sen ja lannan seos toimii pellossa.

"Kutterilastu on pääasiassa havupuupohjaista. Sen ligniini sitoo sekä lannan että pellon typen itseensä. Kohta pellossa ei kasva mikään."

Turve sen sijaan parantaa kasvukuntoa ja lisää pellon humusmäärää, hän sanoo. "Meillä pellot ovat järvenpohjasavikoita, ja niille turve sopii erittäin hyvin."

Kustannusten lisäksi myös eläinten hyvinvointi askarruttaa.

"On ihan älytöntä, että puhutaan eläinten hyvinvoinnin parantamisesta, mutta sitten viedään hyvinvoinnin kannalta näin äärimmäisen tärkeä asia", Laasonen sanoo.

Lihakarjan kasvatuksessa halutaan vähentää ritiläpalkkikarsinoita. Se tarkoittaa kuitenkin kuiviketarpeen kasvua. "Turpeen hinnan nousu syö pohjaa tältä tavoitteelta", Laasonen sanoo.

Huoli turpeen hinnannoususta ei koske vain lihakarjatiloja. Kuiviketurvetta käytetään laajasti myös broileri-, hevos-, kana-, maito- ja sikatiloilla.

Laasonen mainitsee erityisesti broileritilat.

EU:ssa painotetaan antibioottien käytön vähentämistä, hän muistuttaa. Suomalainen broilerituotanto on jo aikaa sitten päässyt niistä kokonaan eroon, mutta ilman turvetta nykyistä erinomaista terveystilannetta olisi vaikea ylläpitää.

Kotimaisen tuotannon lisäksi kuiviketurvetta tuodaan tällä hetkellä Venäjältä. Sieltä sitä saanee jatkossakin, mutta hinta nousee kotimaan tilanteen mukaan, Laasonen arvioi.

"Eikä ole mitään järkeä siinäkään, että ne työpaikat ja rahat menisivät Venäjälle."

Lue myös:

"Turve on lypsykarjan utareterveyden kannalta paras kuivikevaihtoehto"

Kuiviketurpeen tuotannon kannattamattomuus uhkaa suomalaisen broilerituotannon erinomaista eläintautitilannetta

"Kuiviketurve on elintärkeä tuotantoeläinten hyvinvoinnille" – pohjalaistuottajat huolissaan: "Turvetuotannon nopea alasajo tietää vakavia vaikeuksia monille toimijoille"