Elintarvikemarkkinalain "korjaussarja” etenee: Sallitut maksuajat lyhenevät ja elintarvikevaltuutetun tehtäviin tulee muutoksia
Itä- ja Pohjois-Suomeen kaavailtu, hallituksen jo kertaalleen päättämä opintolainojen hyvityskokeilu jää toteutumatta.
MTK:nkin pitkään ajama elintarvikelian muuttaminen etenee. Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen (kesk.) kuvailee hallituksen esitystä ”korjaussarjaksi” olemassa olevaan elintarvikelakiin. Kuva: Sanne Katainen, Jaana KankaanpääElintarvikemarkkinalain muuttaminen etenee Sanna Marinin (sd.) hallituksessa.
Esityksen tavoitteena on edistää elintarvikemarkkinoiden toimivuutta ja turvata elintarvikeketjussa heikoimmassa asemassa olevien toimijoiden asemaa. Lisäksi esityksellä selkeytetään elintarvikemarkkinavaltuutetun tehtäviä ja toimia, maa- ja metsätalousministeriö tiedottaa asiasta.
Keskeiset ehdotukset koskevat sallitun maksuajan lyhentämistä pilaantuvien tuotteiden osalta 14 päivään ja pilaantumattomien tuotteiden osalta 30 päivään. Tavarantoimittajan aloitteesta voitaisiin kuitenkin sopia maksujen suorittamisesta osissa tai maksuajan pidentämisestä nykyisin voimassaoleviin 30 ja 60 päivään.
Myymättä jääneiden tuotteiden palautuksia koskeva kielto esitetään muutettavaksi ehdottomaksi. Lakiin lisätään myös nykyistä säädöstä tarkkarajaisempi kuvaus viranomaisen määritelmästä.
Elintarvikemarkkinavaltuutetun tehtäviin lisätään mukaan markkinoiden seuraaminen. Tehtäviä tarkennetaan myös muuttamalla asian käsiteltäväksi ottaminen oikeudesta velvollisuudeksi. Ehdotuksessa selkeytetään valtuutetun mahdollisuutta avustaa neuvotteluissa ja sovinnon edistämisessä.
”Nyt annettu hallituksen esitys on niin sanottu korjaussarja lakiin, yksi askel lisää kohti reilumpia suomalaisia ruokamarkkinoita. Laajempaa tarkastelua pitää jatkaa ja kilpailulainsäädäntöä tulisi perata myös ensi kaudella”, maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen (kesk.) sanoo.
Hallitus päätti tänään keskiviikkona lakihankkeista, jotka vielä käsitellään tällä hallituskaudella.
Useiden hankkeiden käsittelystä päätettiin myös luopua. Lähes kaikki kiistellyt esitykset kaatuivat.
Esimerkiksi Itä- ja Pohjois-Suomeen kaavailtu, hallituksen jo kertaalleen päättämä opintolainojen hyvityskokeilu jää toteutumatta. Kiistelty saamelaiskäräjälaki sen sijaan etenee eduskunnan käsittelyyn, vaikka keskusta vastustaa sitä.
Hallituksen aiempi päätös biopolttoöljyn jakeluvelvoitteen nostamiseksi 30 prosenttiin vuonna 2030 etenee eduskuntaan. Hallitus päätti myös jakeluvelvoitteen korottamiseen liittyvästä maatalouden kustannusten kompensoinnista vuodesta 2026 alkaen.
- Osaston luetuimmat
