Hienostunut tekniikka tarkentaa rehuntekoa – lähi-infrapuna kertoo laadun sekunneissa

Huipputeknologia tarjoaa uusia eväitä maatiloille ja lähitulevaisuudessa ala harppaa huimasti eteenpäin. Lähi-infrapuna eli NIR saattaa olla yksi edistysaskel. Sensorilla pystytään selvittämään nurmen oikea korjuuhetki samoin kuin talteen saadun rehun laatu.

Ylivieskalaiset Sari ja Marko Sorvisto ovat edelläkävijöitä uuden tekniikan soveltamisessa. Kolmen lypsyrobotin maitotilalla käytetään monipuolisesti hyväksi nykytekniikan suomia mahdollisuuksia.

Sorvistot ovat mukana kolme vuotta sitten käynnistyneessä AFarCloud-projektissa, jossa tutkitaan uusien teknologioiden sovelluksia ja toimivuutta maataloudessa.

Vajaan kuukauden päästä päättyvä projekti on kansainvälinen ja Suomen konsortiota vetää Centria-ammattikorkeakoulu.

Projektipäällikkö Mikko Himanka Centrian Ylivieskan kampukselta sanoo kolmivuotisen projektimatkan olleen opettavainen.

Nurmen sulavuus pystytään mittamaan hetkessä tätä varten kehitetyllä NIR-analysaattorilla, Mikko Himanka kertoo. Laite on testissä kiinnitetty droneen, joka kiertää pellolla ottamassa näytteitä. Kuva: Anne Anttila

Hankkeessa on keskitytty maatalouteen ja alan tarvitseman teknologian kehittämiseen. Keskeistä ovat olleet uudet sensori- ja robottiratkaisut sekä tilalla tuotetun datan kerääminen ja analysointi.

Himangan mukaan NIR-tekniikka on yksi tutkimuskohde. Se avaa uudenlaisia mahdollisuuksia kerätä tietoa.

Pilottitilalla saadut kokemukset kertovat, että työtä helpottaville laitteille löytyy laajaa kiinnostusta tarpeesta puhumattakaan.

Viljelijät eivät ehdi seurata jokaisen nurmilohkon kasvua, kun pinta-alat ja karjat kasvavat. Ratkaisu saattaa löytyä nurmen kasvuvaihetta mittaavasta D-skannerista. NIR-tekniikkaa soveltava menetelmä analysoi nurmen kasvuvaiheen ja kertoo sopivan korjuuhetken pellolla.

Samaa lähi-infrapunatekniikkaa voidaan käyttää myös mitattaessa säilörehun kuiva-aine- ja raakaproteiinipitoisuuksia esimerkiksi säilörehupaalista.

Tilakoot kasvavat ja ohjaavat siihen, että yhä enemmän hiljaista tietoa ja osaamista täytyy jollakin tavalla automatisoida, Himanka sanoo.

Säilörehun laatua mittaava NIR-laite mahtuu nyrkkiin. Rehustus tarkentuu, jos ja kun pika-analyysin tulos saadaan avuksi aperehun tekemiseen. Kuva: Anne Anttila

Kotipellon maitotilalla saadut kokemukset rehuskannerista ja D-arvoanalysaattorista ovat rohkaisevia, vaikka kyse on vasta protolaitteista.

"NIR-tekniikan ansiosta turhat askeleet ja arvuuttelut loppuvat", Marko Sorvisto sanoo.

"Esimerkiksi aperesepti saadaan skannerin avulla päivitettyä helposti ja nopeasti. Rehusta otetaan pikatesti ja tieto siirretään ruokintasuunnitelmaan. Se puolestaan päivittyy saatujen arvojen mukaan ja tulokset näkyvät saman tien kännykässä", Sorvisto kertoo.

Myös D-arvoanalysaattorista on saatu myönteisiä kokemuksia.

Jos tällainen laite saadaan neuvontajärjestöjen, meijereiden, teurastamoiden tai tilojen yhteiskäyttöön, tilakohtainen hyöty nousee helposti tuhansiin euroihin, Sorvisto pohtii.

Sorvisto ottaa esimerkiksi korjuunäytteet. Tulosten saanti kestää yleensä useita päiviä, mutta analysaattorin avulla säilörehun oikea korjuuajankohta voidaan määritellä saman tien.

NIR-teknologialle saattaa Himangan mukaan löytyä paljon muitakin käyttökohteita. Yhteistyö innovatiivisen pilottitilan kanssa on ollut erittäin hyödyllistä, kun ideoita on mietitty.

Laitteet voidaan säätää eri tarpeisiin. NIR-teknologia sopii maidon ja jopa lietteen analysointiin. Kun ajatusten annetaan lentää, lähi-infrapunaan perustuva teknologia voidaan valjastaa keventämään maatalouden hiilijalanjälkeä.

Tarvitaan vain yritys, joka lähtee kehittämään protolaitteita kaupallisiksi tuotteiksi, Himanka miettii.