Puutarhatuotannon opiskelija Sonja Isoniemi hoitaa Jamin vertikaaliviljelmää. Tässä kerroksessa kasvaa pinaattia. Kuva: Johannes Tervo
Tämä satovarma ja ympärivuotinen viljelymuoto voisi soveltua tyhjilleen jääneisiin tuotantotiloihin ‒ vahvojen valttien lisäksi vertikaaliviljelyssä on varjopuoliakin
Voisiko vertikaali- eli monikerrosviljelystä muodostua uutta liiketoimintaa maatalouteen? Sitä selvittää kaksi eteläpohjalaista oppilaitosta. Tietoa on karttunut jo paljon, ja tietoa myös jaetaan.Alajärvi
Ensimmäinen sato kasvaa turvealustassa. Marjo Valtosen pitelemässä turvepaakussa on ohut paperikäärö. ”Seuraavassa vaiheessa kokeilemme muitakin kasvualustoja.” Kuva: Johannes Tervo”Nämä salaatit kasvoivat myyntikokoon kuudessa viikossa”, näyttää Marjo Valtonen vertikaaliviljelmän komeaa satoa Alajärvellä. Perinteisessä kasvihuonekasvatuksessa salaatti saavuttaisi saman koon kahdeksassa viikossa, hän kertoo.
Useiden salaattilajien lisäksi tällä monikerrosviljelmällä kasvatetaan tilliä, vihreää ja punaista basilikaa sekä pinaattia.
Kasvit ovat poteissaan viljelykouruissa, joiden pohjalla kiertää ravinneliuos. Kourujen yläpuolelle, melko lähelle kasveja on asennettu led-valonauhat.
Tilan valaistus vivahtaa violettiin. Sinisen ja punaisen valon aallonpituudet ovat tärkeitä: kasvit tarvitsevat niitä yhteyttämiseen.
Marjo Valtosen esittelemä vertikaaliviljelmä on rakennettu Järviseudun ammatti-instituutin (Jami) Kurejoen-toimipisteeseen.
”Tämä on Jamin ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun (SeAMK) yhteinen viljelmä”, Valtonen kertoo. Hän on SeAMK:n Vertikaalinen viljely ruokatuotannossa -hankkeen projektipäällikkö eli juuri oikea henkilö määrittelemään, mitä vertikaaliviljely on.
”Se on viljelyä kerroksittain, keinovalossa, hallituissa olosuhteissa ja suljetussa sisätilassa.”
Monikerrosviljely on tulevaisuudessa yksi ruuantuotannon muodoista, hän sanoo.
”Tarkoitus ei ole korvata avomaa- tai kasvihuonetuotantoa. Vertikaaliviljely on yksi keino lisää.”
Tällainen on vertikaaliviljelmän ravinneliuossäiliö, Marjo Valtonen näyttää. Viljelmän kastelujärjestelmä on suljettu. Kaikki vesi, jota kasvit eivät käytä, palautuu järjestelmään. Kuva: Johannes TervoValtosen johtamassa hankkeessa selvitetään sitäkin, voisiko vertikaaliviljelystä muodostua uutta liiketoimintaa maatalouteen.
”Satovarmuus ja ympärivuotisuus ovat vertikaaliviljelyn parhaita puolia.”
Kun sääolosuhteet eivät vaikuta, viljelijä pystyy valitsemaan sellaisiakin kasveja, jotka eivät muuten menesty Suomessa.
Kastelujärjestelmä on suljettu. Niinpä ravinteita ja kasteluvettä tarvitaan vain sen verran kuin kasvit käyttävät kasvuunsa.
Perinteiseen kasvihuoneviljelyyn ja avomaatuotantoon verrattuna vettä kuluu vertikaaliviljelyssä vähemmän.
Tuotanto on mahdollista täysin ilman kasvinsuojeluaineita.
Monikerrosviljelmille soveltuvia paikkoja voisi hyvinkin löytyä esimerkiksi tyhjilleen jääneistä tuotantotiloista.
Varjopuoli on korkeat perustamiskustannukset.
Vertikaaliviljelmä on myös energiasyöppö. Valojen lisäksi sähköä tarvitaan, jotta viljelmän lämpötila pysyy tasaisena.
Energialaskua pystyy pienentämään esimerkiksi lämmön ja ilmankosteuden talteenotolla.
Salaatit kasvoivat myyntikokoon kuudessa viikossa. Kuva: Johannes TervoJamin tiloihin rakennetun ”koelaboratorion” pinta-ala on 5,5 neliömetriä. Viljelmä on kolmikerroksinen, joten koko viljelypinta-ala on 16,5 neliömetriä.
Huhtikuussa käyttöön otettu monikerrosviljelmä on perustettu tiedon hankkimista varten.
”Kun asialla on kaksi oppilaitosta, tietoa myös jaetaan. Haluamme tehdä viljelytavan tutuksi alueemme viljelijöille”, Valtonen sanoo.
Vierailijaryhmät on otettu huomioon rakentamisessakin: viljelmän ympärillä on väljää tilaa, jotta kävijät pystyvät perehtymään niin valaistukseen, kastelujärjestelmään kuin kasvatuskouruihinkin. Ja tietenkin kasveihin.
Led-valonauhojen ja kasvien etäisyys on säädetty sopivaksi. Kuva: Johannes TervoTietoa on karttunut paljon, Valtonen kertoo. Perustamisvaiheessa on opittu esimerkiksi ravinneliuoksen oikea määrä ja jakelurytmi. On löydetty oikeanlaiset kasvatuspotit sekä säädetty valonauhojen ja kasvien etäisyys sopivaksi.
”Seuraavassa vaiheessa aloitamme kasvualustakokeet.”
Ensimmäinen sato kasvaa turvealustassa. Turpeen vaihtoehtoina kokeillaan hamppupohjaisia, puukuituista sekä ruokohelpi- ja järviruokopohjaista kasvualustaa. Myös rahkasammalesta ja turpeesta tehty seos testataan.
Kasvualustakokeiden jälkeen pureudutaan jatkuvaan kasvatukseen. Tarkoitus on löytää sopiva kasvatuskierto, jotta satoa voitaisiin korjata tasaiseen tahtiin.
Viljelmä on kolmikerroksinen. Kasvit kasvavat viljelykouruissa, joiden pohjalla kiertää ravinneliuos. Kuva: Johannes TervoVertikaaliviljely
Vertikaali- eli monikerrosviljely tapahtuu keinovalossa, hallituissa olosuhteissa ja suljetussa sisätilassa.
Viljely onnistuu ympäri vuoden. Voidaan viljellä kasveja, jotka eivät muuten menestyisi Suomessa.
Viljelyolosuhteiden tarkka hallinta on mahdollista.
Vertikaaliviljelmän perustamiskustannukset ovat isot.
Varjopuoli on myös suuri energiankulutus.
Vertikaalinen viljely ruokatuotannossa -hankkeeseen kuuluvat opintomatkatkin. ”Ensimmäinen kotimaan opintomatka järjestetään Suomen suurimmalle vertikaaliviljelmälle Robben Pikku Puutarhalle Lapinjärvelle”, SeAMK tiedottaa.
Monikerrosviljelyn maailmanlaajuisten markkinoiden koko arvioidaan tänä vuonna noin kolmen miljardin euron arvoiseksi. Ala on kasvussa: maailmanlaajuisten markkinoiden arvoksi vuonna 2026 ennustetaan yli 5,4 miljardia euroa.
Lue lisää:
Näyttelijä vaihtoi teatterin vertikaaliviljelyyn – "Tässä näkee työn tuloksen"
Vertikaaliviljelyn läpimurto antaa odottaa itseään – onko hehkutuksesta siirrytty käytäntöön vai ei?
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat