Mullistaako tämä keksintö lannan käytön ja lannoitemarkkinat? ”Olisi lisätuloa viljelijälle”
Uuden lannan jatkojalostusidean tavoitteena on luoda laitteisto, jolla viljelijät voisivat itse valmistaa rakeistettuja lannoitteita.Tilaajalle
Lannan jatkojalostaminen esimerkiksi biokaasutuotannon yhteydessä olisi keino lisätä maaseudun elinvoimaisuutta. Arkistokuvassa maatilan biokaasulaitos. Kuva: Petteri KivimäkiAlun pitäen lääketeollisuuteen kehitetty menetelmä voisi mullistaa lannoitteiden valmistuksen biomassasta, kuten lannasta.
Näin sanoo poikkitieteellinen kolmikko: yrittäjyyden emeritusprofessori Arto Lahti, lääketutkija Giovanni Politi ja tekninen asiantuntija Martti Kivioja.
Heidän suunnitelmassaan lannasta ja kasvijätteistä saadaan eriteltyä ravinteet tehokkaasti talteen ja niistä voidaan tehdä lannoiterakeita.
Menetelmään yhdistetään mikrobikäsittely, joka tehostaa kasvien ravinteiden sekä veden käyttöä.
Pitkän uran tehnyt lääketutkija Giovanni Politi on lääketeollisuutta varten keksinyt ilmavirran käyttöön perustuvan kuivarakeistamistekniikan (Aerodynamic Granulation System, AGS).
Se on patentoitu menetelmä, jolla voidaan rakeistaa käytännössä kaikki jauheen muodossa olevat aineet. Laite pystyy erottelemaan eri ainesosat toisistaan.
Lannoitevalmistuksessa se voisi erotella ravinteet talteen biomassasta ja niistä voitaisiin tehdä rakeita. Menetelmää ei kuitenkaan vielä ole testattu lannan jatkojalostuksessa.
Politin mukaan menetelmä on halpa ja tehokas, kone ei ole monimutkainen.
Rakeita voi valmistaa eri ravinnepitoisuuksilla.
Suunnitelman toinen osa on jo käytössä.
Suomen Biokiertotuote oy:llä on patentoitu menetelmä, johon sisältyy murskausteknologia ja mikrobiseokset.
Ajatus syntyi kauppapuutarhojen sivuvirtojen, kuten naattien ja käytettyjen kasvualustojen hyödyntämisestä, kertoo Martti Kivioja Suomen Biokiertotuotteesta.
Menetelmällä saadaan näiden lisäksi uusiokäyttöön myös muita maa- ja kotieläintalouden biojakeita, kuten lanta ja liete. Lanta murskataan ja massaan lisätään mikrobiliuosta. Muutaman kuukauden aumauksen jälkeen valmiina on ravinteikasta multaa.
Probio-mikrobiliuos sisältää EM-mikrobia, joka on Japanissa kehitetty luonnossa esiintyvistä mikrobeista ja bakteereista.
Nyt ajatus on yhdistää nämä tekniikat. Murskatut biomassat voitaisiin AGS-menetelmällä rakeistaa täsmälannoitteeksi ja lopuksi rakeeseen lisättäisiin mikrobiliuosta.
Visiona on yhdistää AGS-rakeistus biokaasulaitoksiin ja käsitellä niiden mädätysjäännös raemuotoon.
Rakeita voi valmistaa eri ravinnepitoisuuksilla.
Mikrobien lisäyksellä saadaan hyviä mikrobeja kasvualustaan.
”Tavoitteemme on, että kemiallisia lannoitteita voitaisiin tällä menetelmällä korvata”, Kivioja sanoo.
”Riittäisikö AGS-rae yksinään lannoitteeksi? Se on tavoitteena. Aluksi voidaan täydentää kemiallisia lannoitteita orgaanisella AGS-lannoitteella. Myöhemmin tavoite on korvata kemiallisia lannoitteita.”
Mikrobien lisäyksellä saadaan hyviä mikrobeja kasvualustaan, Kivioja sanoo.
Mikrobeilla saadaan kasveille parempi kyky ottaa maassa olevat ravinteet sekä hyödyntää maassa olevaa adsorptiovettä.
Kasteluntarve voi Kiviojan mukaan vähentyä 30–35 prosenttia mikrobien avulla, koska niillä on taipumus alentaa myös veden pintajännitystä.
Yksi ongelma on, että EU:n lannoitelain mukaan lannoitteissa saa käyttää vain tiettyjä mikro-organismeja. Siinä listassa ei ole mukana EM-mikrobeja.
Hyväksyntä mikrobille pitäisi saada ennen kuin uudenlaisen lannoitteen saa käyttöön.
”Itsemme lisäksi tähän työhön olisi hyvä saada mukaan myös tätä puolta ymmärtäviä tahoja”, Kivioja sanoo EU:n lannoitelaista.
Nyt keksijöillä on tavoitteena löytää kumppanuuksia menetelmän testaamiseen.
”Rahoituskierros on harkinnassa. Mukaan pilotointiin haetaan myös kotieläintilaa”, Kivioja sanoo.
”Nyt tarvitaan suunnittelua ja yhteistyötä. Täytyy miettiä millaisia rakeita tehdään, vaihtoehtoja on monia. Tuotteen säilyvyys on myös testattava”, Politi kertoo.
”Kiertotalous on arvoa lisäävää jalostusta.”
Aalto-yliopiston emeritusprofessori Arto Lahti näkee paikallisesti toimivassa ja bioteknologiaa hyödyntävässä kiertotaloudessa maaseudun elinvoimalle mahdollisuuksia.
”Kiertotalous on arvoa lisäävää jalostusta. Tällainen lannoitteiden valmistus voisi pyöriä pienillä pääomilla.”
Isot yritykset hyödyntävät jo biotaloutta. Pienimuotoista toimintaa tarvitaan sen lisäksi, Lahti sanoo.
”Sivuvirrat olisi järkevää käsitellä siellä, missä ne syntyvät.”
Hän katsoo, että lannoitteiden jatkojalostus olisi hyvä kytkeä esimerkiksi biokaasulaitosten yhteyteen ja se parantaisi biokaasutuotannon kannattavuutta.
Mädätejäännös täytyy tosin saada kuivaksi ennen rakeistusta.
”Viljelijät voisivat olla mukana valmistamassa lannoitteita. Se olisi lisätuloa viljelijälle. Ei se jättituloja toisi, eikä kaikkia ongelmia korjaisi, mutta antaisi vähän lisätuloa”, Lahti pohtii.
Lannoitteiden valmistuslaitteisto voisi olla viljelijöiden yhteiskone tai sitä voisi käyttää tilalta toiselle kiertävä yrittäjä.
Lahti toteaa, että kemialliset lannoitteet ovat tällä hetkellä maatiloille iso kustannus. Samalla lannoitteissa on huoltovarmuusnäkökohta. Ne ovat muun muassa typen osalta paljolti tuontitavaraa.
Uudet lannan jatkojalostustekniikat auttaisivat hyödyntämään lantaa entistä tehokkaammin.
Nyt paikoin lantaa on paljon ja toisilla alueilla vähän. Helposti kuljetettava tuote, voisi auttaa ratkaisemaan tätä tasapaino-ongelmaa.
Metsäteollisuudessa sivuvirroista tehdään vaikka mitä, miksei maataloudessakin, Lahti pohtii ja viittaa muun muassa metsäteollisuudessa kehitettyihin nestemäisiin biopolttoaineisiin.
”Tätä lannoitekeksintöä olisi järkevää tutkia ja kokeilla.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
