Vuodelta 2000 olevan nitraattiasetuksen uudistaminen alkaa olla loppusuoralla. Asiaa pohtinut työryhmä oli koolla viimeisen kerran torstaina, jolloin käytiin läpi asetusluonnoksesta jätettyjä lausuntoja.
Maanantaina päättyneen lausuntokierroksen aikana jätettiin peräti lähes sata lausuntoa, kertoo ympäristöneuvos Tarja Haaranen ympäristöministeriöstä. Hän on nitraattiasetuksen uudistamista valmistelevan työryhmän puheenjohtaja.
Haarasen mukaan esitykseen tehdään tarkennuksia saatujen lausuntojen perusteella. Sen jälkeen esitys kierrätetään vielä kerran työryhmän jäsenillä.
Kiirettä riittää ja ylitöitäkin on tiedossa, sillä esitys halutaan ympäristöministeriön ja sen jälkeen valtioneuvoston käsittelyyn ennen kesälomia, Haaranen toteaa.
Aivan aikataulussa ei pysytä, sillä työryhmän takaraja on toukokuun lopussa.
EU-komission kantaa odotetaan syksyllä ja tarkoitus on, että asetus tulee voimaan ensi vuoden huhtikuun alussa samaan aikaan tukijärjestelmien uudistuksen kanssa.
Vuosituhannen vaihteessa voimaan tulleen nitraattiasetuksen uudistamista on valmisteltu pitkään ja hartaasti. Ensimmäinen luonnos valmistui viime vuoden kesällä ja kakkosversio lähetettiin lausuntokierrokselle vajaa kuukausi sitten.
Haarasen mukaan eniten lausunnon antajien näkemykset erosivat fosforin kohdalla. Viime kesän luonnoksessa se oli vielä mukana, mutta kakkosversiosta fosfori pudotettiin pois.
Luonnonsuojeluväki vaatii fosforin palauttamista asetustekstiin, kun muiden mielestä se ei kuulu tähän asetukseen. Vanhassa asetuksessa ei säädellä fosforia.
Suomen luonnonsuojeluliiton johtava asiantuntija Ilpo Kuronen katsoo, että fosforia käytetään edelleen liikaa.
”Ministeriöt ovat ilmeisesti sopineet fosforin poisjättämisestä, mitä tässä enää kukkoilemaan”, hän toteaa harmistuneena.
Haarasen mukaan fosfori otetaan esille syksyllä, kun maa- ja metsätalousministeriö ryhtyy valmistelemaan lannoitevalmisteasetuksen uudistusta.
Myös orgaanisten lannoitevalmisteiden varastoinnista aumassa pellolla tuli runsaasti palautetta ja ne käydään vielä läpi
Kevään lannanlevitysaikakin saattaa pidentyä. MTK on perännyt lisäaikaa myös syyslevitykseen, sillä olot ovat syksyllä toisinaan kevättä otollisempia eikä myöhään syksyllä levittäminen lisää ammoniakkipäästöjä.
Asiantuntija Airi Kulmala MTK:sta oudoksuu ammoniakkipäästöjen vähennyskaavailuja.
Esillä olleet tiukennukset edellyttävät investointeja kuten lietesäiliöiden kattamista, mutta saavutettavat hyödyt ovat vaatimattomia.
VEIKKO NIITTYMAA