Maatilojen energian kulutus vähentynyt merkittävästi – sähkökattilat tekevät tuloaan myös maatalouteen

Maa- ja puutarhataloudessa kulutettiin energiaa 7 515 gigawattituntia vuonna 2023, kertoo Luonnonvarakeskus (Luke).

Määrä on noin viidenneksen pienempi kuin edellisenä tilastointivuonna 2020. Maa- ja puutarhatalouden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta oli kaksi prosenttia.

Kasvihuonetuotannon energian kulutus kasvoi vuonna 2024 noin 96 gigawattitunnilla 1 800 gigawattituntiin. Kasvua vuoteen 2021 verrattuna reilut viisi prosenttia.

Tiedot selviävät Luken tuoreesta maa- ja puutarhatalouden energiankulutustilastosta.

Koko maa- ja puutarhatalouden energiankulutuksesta on sähkön osuus vajaa viidennes ja moottoripolttoöljyn osuus noin kolmannes.

Vaikka maatilojen määrä vähenee, niin käytössä olevan maatalousmaan ala on säilynyt ennallaan. Tämä tarkoittaa yhä pidempiä ajomatkoja pelloille.

Viljankuivureiden öljyn kulutus väheni edellisestä tilastointivuodesta. Siihen syynä voi olla moni asia, esimerkiksi siirtyminen hakekuivureihin, Luken tiedotteessa todetaan.

Sää- ja satotiedot eivät selitä kuivureiden öljyn kulutuksen muutosta.

Vuosi 2023 oli tavanomaista lämpimämpi, mikä vähensi lämmitysenergian tarvetta.

Viime vuosien hintapiikit näkyvät myös kasvihuoneiden lämmitysenergian käytössä.

Tärkein ja yleisin lämmitysenergian lähde on ollut metsähake, mutta vuonna 2024 sen määrä ja merkitys väheni ja turpeen merkitys pitkästä aikaa kasvoi.

Maakaasulle on jouduttu etsimään korvaavia energialähteitä ja se voi osin selittää öljyn käytön kasvua.

Hakkeen käytön vähenemistä selittänee osin sen hinnan nousu.

Sähkön kulutus on ollut kasvussa pitkällä aikavälillä. Vaikka peltotyöt tehdään edelleen valtaosin öljykäyttöisillä koneilla, ovat akkukäyttöiset työkoneet tulleet tilojen muihin töihin.

Kasvihuonevihannesten ympärivuotinen viljely ja erityisesti valotus kuluttavat paljon sähköä, joka tosin osin voidaan hyödyntää lämmityksessä.

Tomaattialasta reilut 40 prosenttia ja kurkkualasta yli puolet viljellään vähintään 10 kuukautta vuodessa, jolloin valotus on välttämätöntä.

Pitkä sesonki ja useampi kasvusto nostavat satotasot korkealle.

Kasvihuonekurkun ennätyssato viime vuodelta oli Kauppapuutarhaliiton mukaan 244 kiloa neliöltä.

Se tarkoittaa 2,4 miljoonan kilon hehtaarisatoa, mikä on aivan eri luokkaa kuin, mihin avomaatuotannossa voidaan päästä, Lukessa lasketaan.

Sähkön käyttö kasvihuoneyrityksissä kasvoi vajaaseen 800 gigawattituntiin. Valotussähkön käyttö kuitenkin vähenee, kun siirrytään vähitellen ledvaloihin.

Uutta on sähkökattiloiden tulo myös maatalouteen.

Kasvihuonetuotannossa on jo otettu käyttöön megawatin tehoisia sähkökattiloita, joissa halvan pörssisähkön aikaan varastoidaan lämpöä veteen.

Koska viljatiloja on paljon, niiden kokonaisenergian kulutus on myös kaikkein suurinta.

Peltokasvitilat käyttivät energiasta lähes 40 prosenttia, lypsykarja- ja kasvihuoneyritykset molemmat noin viidenneksen.

Tilakohtaisesti suurimmat kulutuskuvut ovat kasvihuonetuotannossa sekä sika- ja siipikarjatuotannossa.

Tämä näkyy myös alueellisesti. Eniten energiaa käytetään Etelä-Pohjanmaan, Varsinais-Suomen ja Pohjanmaan maakunnissa.

Tiedot maa- ja puutarhatalouden energiankulutuksesta vuodelta 2023 kerättiin maatalouden rakennetutkimus -tilastokyselyn yhteydessä talvella 2023–2024.

Kyselyyn vastasi noin 13 000 tilaa.

Tutkimus tehdään 3–4 vuoden välein. Erot voivat vuosien välillä olla merkittäviä, sillä eri vuosien vastaajat voivat olla eri tiloja ja tilojen välillä on suuriakin eroja energian tuottamisessa ja kuluttamisessa.

Lisäksi energian hinta ja sääolot vaikuttavat energiatarpeeseen, Luken tiedotteessa muistutetaan.

Kasvihuoneyritysten energiatiedot kerättiin puutarhatilastojen tiedonkeruun yhteydessä syksyllä 2024 niiltä vajaalta 500 yritykseltä, joilla oli lämmitettyä kasvihuonealaa vähintään tuhat neliömetriä.