Viljasta löytyy nyt laatua – jyvät ovat painavia ja hometoksiineja on hyvin vähän

Syksyn viljasato on laadultaan hyvää ja hehtolitrapainot ovat korkeita. Näin painavia leipäviljoja ei ole puitu 30 vuoteen. Pieniä jyviä on vähän kaikilla viljalajeilla ja hometoksiinien takia vain pari prosenttia kauroista pääty rehuksi.

Ruokavirasto julkaisi torstaina alustavia tietoja syksyn sadosta. Virasto lähetti 1 500 tilalle näytepyynnöt sadon laatuseurantaa varten. Niiden perusteella saadaan kattava kuva sadon laadusta eri puolilla maata.

Vehnät ja rukiit ovat painavia ja syysvehnän ja rukiin keskimääräisissä hehtopainoissa rikottiin 30 vuoden seurantajakson ennätykset. Kevätvehnän keskimääräinen hehtopaino on 81,7 kiloa, syysvehnän 82,9 kiloa ja rukiin 78,6 kiloa.

Vehnien valkuainen jäi kaksi prosenttiyksikköä viime vuotta alemmas, kevätvehnissä on keskimäärin 13,5 ja syysvehnissä 11,6 prosenttia valkuaista. Kevätvehnistä 54 prosenttia täyttää mylläreiden laatuvaatimukset, mutta syysvehnistä vain neljännes matalan valkuaisen takia.

Kauraa aiemmin kiusanneet hometoksiinit pysyivät poissa viime kesänä. Pitoisuudet olivat koholla oikeastaan vain Etelä-Savossa ja Pohjois-Karjalassa. Elintarvikekauran toksiiniraja ylittyi vain kahdessa prosentissa näytteitä.

Kaura on muiden viljojen tapaan painavaa, keskimäärin 56,5 kiloista, ja pieniä jyviä on vähän. Yli kolmannes kauroista ylittää elintarvikekauran 58 kilon hehtopainorajan, kun viime vuonna riman yli pääsi vain neljä prosenttia kaurasadosta.

Ohrat ovat komeita. Monitahoisista ohrista 70 prosenttia on hehtopainoltaan vähintään 64 kiloa. Pieniä jyviä on hyvin vähän, 1,6 prosenttia, mikä on vähiten 20 vuoden seurantajakson aikana.

Korkeasta valkuaisesta on riesaa mallasohrassa ja vain puolet tutkituista näytteistä kelpaa mallastamoille. Muutoin laatu on kohdallaan ja peräti 99 prosenttia mallasohrista täyttää lajitteluasteelle asetetut vaatimukset.

Ruokavirasto ei tutki mallasohrien itävyyttä.