• Seuraa laamalivestä, miten Jingo ja Timotei pärjäävät lammaslauman suojelijoina ja kohtaavatko ne petoja

    Yleisöltä kaivataan havaintoja laamojen käyttäytymisestä sekä siitä, jos kuviin saapuu susi.
    Peppi Laine totutteli viime kesänä Jingon ja Timotein käsittelyyn.
    Peppi Laine totutteli viime kesänä Jingon ja Timotein käsittelyyn. Kuva: Carolina Husu
    Maatalous|Maatalousyrittäjät
    17.8.202209:00
    Satu Lehtonen
    Salo

    Salolaisella Mikkolan tilalla kokeiltiin viime kesänä uutta tapaa suojata lampaita susilta. Laamat Jingo ja Timotei saapuivat laumanvartijoiksi Hutkon laama- ja eläintilalta Pukkilasta.

    Persoonalliset eläimet ovat osa WWF:n vetämää hanketta, jossa selvitetään mahdollisuuksia löytää uusia laumanvartijaeläimiä kotieläintiloille.

    Laamat sopeutuivat työhönsä hyvin, mutta kesän jälkeen ei tiedetty, kohtasivatko ne susia vai eivät ‒ kameravalvontaa kun ei ollut.

    Nyt tuo puute paikataan.

    WWF:n Luontoliven uutuuskamera alkaa tänään aamuyhdeksältä välittää livekuvaa lammaslaitumelta, jolla Jingo ja Timotei taas työskentelevät.

    Kamera seuraa ja kerää havaintoja laamojen laumanvartijataidoista ja parhaimmillaan myös auttaa selvittämään, mitä tarkalleen tapahtuu, jos peto löytää lauman luokse.

    Mikkolan tilan läheisyydessä tiedetään nykyisin elävän jopa kaksi susilaumaa sekä ilveksiä ja ahmoja. Heinäkuussa susi pääsi karitsojen aitaukseen, jolloin 190 karitsan laumasta viisi sai surmansa, neljä haavoittui ja useita kymmeniä karkasi.

    Laamat vartioivat tuolloin toista laumaa, joten ei tiedetä, miten ne olisivat kyseisessä tilanteessa käyttäytyneet.

    Laamat siirrettiin karitsoja kaitsemaan välittömästi tapahtuneen jälkeen, mikä antoi tilaa pyörittäville Peppi ja Marko Laineelle vihiä laamojen laumanvartijan ominaisuuksista.

    ”Lampailla ja laamoilla tuntui olevan selkeä työnjako. Karitsat jäivät nukkumaan rinteessä sijaitsevan laitumen yläpäähän, kun taas laamat jäivät alas jokirantaan vartioimaan, ja nukkuivat juuri siellä, mistä susi oli mitä todennäköisimmin tullut laitumelle”, Peppi Laine kertoo.

    WWF:n livekameran lisäksi lammaslaitumelle on asennettu yhteistyössä Elisan kanssa useita riista- ja valvontakameroita. Näin livekuvan lisäksi saadaan talteen tärkeitä tapahtumia laidunten liepeiltä, missä petoja voisi liikkua.

    Myös kameraa seuraava yleisö voi auttaa havainnoissa. Kiinnostavaa on esimerkiksi saada tietoa, miten laamat liikkuvat suhteessa lampaisiin ja millaisin elein ne tarkkailevat liikettä ja tapahtumia laitumella ja sen ulkopuolella. Miten ne esimerkiksi reagoivat petojen lisäksi myös muihin mahdollisiin laitumen lähistöllä liikkuviin eläimiin ja ihmisiin?

    ”Ja jos tulee havaintoja petoeläimistä, se olisi ehdottomasti tärkeää tietää”, lisää WWF:n suojeluasiantuntija Eeva-Liisa Korpela.

    WWF:n Luontoliven teknisestä toteutuksesta vastaavat WWF, Live Eye ja Pukki Visuals. Elisa tukee laamakameraa tarjoamalla kameroita ja teknisiä ratkaisuita livekameran valvonta-alueen laajentamiseen.

    Kamera aukeaa 17.8. klo 9.

    Lue myös: Video: Pystyykö laama suojelemaan lampaita pedoilta? "Sen verran outoja nämä ovat liikkeiltään ja käytökseltään, että uskon suden epäröivän"

    Kokeilu onnistui, laamat tottuivat työhönsä lammaslauman suojelijoina – ei tiedetä, kohtasivatko ne susia vai eivät

    Sudet raatelivat kaksi lammasta hengiltä ja haavoittivat kuutta Salossa

    Artikkelin aiheet
    laamat
    sudet
    Luontolive
    Mikkolan tila
    eläintilan turvallisuus
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Kasvintuotanto | Pentti Heikura kasvatti perunoita turpeessa ja lannoitti ne tuhkalla – sato yllätti

      Tilaajalle
    • 2

      Maidontuotanto | Tuomas ja Ida-Maria Pietiläinen ostivat lopettavan tilan robotin ja koko karjan

      Tilaajalle
    • 3

      Kasvintuotanto | Biostimulantit kiinnostavat viljelijöitä

      Tilaajalle
    • 4

      Maatalouskoneet | Suomessa valmistettu uutuuskone leikkaa ja kerää ruokoja rannoilla

      Tilaajalle
    • 5

      Maatalouskoneet | Suomalainen ohjelmistoyhtiö teki kansainvälisen läpimurron

    • 6

      Energia | Neljännes Tapiolan maitotilan sähköstä tuotetaan omalla aurinkovoimalla

      Tilaajalle
    • 7

      Talous | Maatalouden energiaveron lisäpalautus maksetaan syyskuun lopussa

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Kotieläintilalla pitää olla mahdollisuus ylläpitää tuotantoeläinten hyvinvointia, ja tilalla on oltava varajärjestelmä poikkeustilanteiden varalle. Kuvituskuva.

    Koneviesti | Karjatilat tarvitsevat puhdasta vettä ympäri vuorokauden myös poikkeusoloissa ‒ varajärjestelmät ovat välttämättömiä

  • Rakennettu infra, kuten sähköverkko on altis ulkopuoliselle tihutyölle. Sähköverkko saattaa vaurioitua myös vahingossa. Kuvan haruksellisen teräsportaali on keskellä nurmipeltoa ja sen läpi ajetaan useilla koneilla kasvukauden aikana. Leveys on hieman tarkka karhottimelle.

    Koneviesti | Poikkeusoloihin varautuminen pitäisi olla jatkuvaa ja systemaattista – kriittisintä on puhtaan veden saaminen

    Tilaajalle
  • Puolustusvoimat ilmoittaa virallisesti ottavansa kriisitilanteessa käyttöön ensin maksimissaan 5-vuotiasta kalustoa. Jos tarkastellaan varaosien, renkaiden ym saatavuutta, huollettavuutta ja toimintavarmuutta kenttäolosuhteissa, niin ehkä kannattaisi turvautua hieman vanhempaan kalustoon.

    Koneviesti | Puolustusvoimilla on lain mukaan poikkeusoloissa oikeus ottaa ajoneuvoja ja työkoneita omaan käyttöönsä