EU-maiden välillä on suuria eroja siinä, miten hyvin ne ovat onnistuneet tähän mennessä viemään käytäntöön uuden maataloustukijärjestelmän. Kehityksen kärjessä ovat Pohjoismaat Suomi, Ruotsi ja Tanska.
"Koskaan aikaisemmin meillä ei ole ollut yhtä suurta uudistusta vietävänä kerralla käytäntöön. On selvää, että jäsenmailla on suuria haasteita selvitä urakasta nopeasti ja tehokkaasti", kuvailee Ruotsin maatalousviraston (Jordbruksverket) osastonjohtaja Anders Egonson viraston tiedotteessa.
Useissa maissa on ollut hänen mukaansa vaikeuksia tukihaun avaamisessa. Tukihakemuksia on tietoteknisten ongelmien vuoksi jouduttu esimerkiksi ottamaan vastaan paperilomakkeilla sähköisen järjestelmän sijaan.
Egonson kertoo, että uuden järjestelmän mukaisen tukihaun avasivat ensimmäisinä Ruotsi ja Tanska sekä Belgian Flanderi.
Ruotsin sähköinen hakujärjestelmä avautui tosin vasta 16.4. Suomessa sähköinen haku avautui Vipu-palvelussa jo päivää aikaisemmin.
Ruotsissa hakuaika on EU-maiden pisimpiä, sillä siellä hakua päätettiin pidentää yhdeksällä päivällä. Haku päättyy ylihuomenna torstaina. Alun perin haun piti sielläkin päättyä Suomen tavoin 12.5.
Noin viisitoista EU-maata sulkee tukihaun vasta kesäkuussa, muun muassa Ranska, Hollanti, Espanja ja Britannia.
Egonson muistuttaa, että haun päättyminen myöhään on riski. Tällöin hakemusten käsittelyyn ja valvontoihin on käytettävissä vähemmän aikaa ja maksatukset saattavat siksi viivästyä.
Suomen tavoin Ruotsissa on tavoitteena käynnistää ympäristökorvauksen ensimmäisen erän maksatukset joulukuussa. Muiden tukien maksatukset voivat alkaa vasta vuodenvaihteen jälkeen.