Viljakasvustot kaipaavat vettä Liperissä ‒ ”Viimeisen kuukauden aikana on satanut vain 20 millimetriä, eli aivan liian vähän”
Viljojen lisäksi vettä tarvittaisiin varmistamaan nurmien kasvuunlähtö ensimmäisen sadonkorjuun jälkeen.Liperi
Liperiläinen koneurakoitsija Heikki Laukkanen teki tiistaina vielä viimeisiä huoltoja karhottimeen. Maakunnassa ensimmäisen säilörehusadon korjuu on pian täydessä vauhdissa. Kuva: Lari LievonenAurinko porotti lämpimästi tiistaina Liperin Ahonkylässä. Tulevien päivien sääennuste tuo pilvet ja sateen maisemaan.
Koneurakoitsija Heikki Laukkanen odotteli vielä levollisin mielin päivän töiden aloitusta. Kuumin säilörehusesonki on alkamaisillaan melko tavanomaisessa aikataulussa.
”Nurmikasvustot ovat siinä vaiheessa, että jos haluaa tehdä hyvää rehua, kasvustoja pitää ruveta katkomaan nyt.”
Sääennuste lupaa poutaa vasta ensi viikolle, mutta kustannuspaineista kärsivien eläintilojen kannattaa tehdä rehu laadukkaana ja vaikka märkänä ennen kuin odottaa sen vanhenemista ensi viikkoon, pohtii Laukkanen.
Laukkasella on 15 asiakastilaa muun muassa Liperin Viinijärven, Ahonkylän ja Outokummun alueilla noin 20 kilometrin päässä omalta kotitilaltaan.
"Omalla tilalla viljelen viljaa, heinää ja öljykasveja. Koneurakointi on kuitenkin pääelinkeino.”
Nurmet ovat nauttineet lämmöstä, mutta viljakasvustot ovat vailla vettä. Toki vettä tarvittaisiin myös varmistamaan toisen rehusadon onnistuminen.
”Viimeisen kuukauden aikana on satanut vain 20 millimetriä, eli aivan liian vähän.”
Kolmatta säilörehusatoa Laukkasen asiakkaista tavoittelee harva, vaikka maakunnassa muuten monella tilalla tehdään kolmeakin satoa.
Hyvälaatuinen säilörehu on eläintiloille tänä vuonna kriittisen tärkeää maatalouden kustannuspaineiden takia. Tilannetta kiristi valkoposkihanhien kevätmuutto. Sen jäljiltä monen tilan ensimmäinen nurmisato on osasta lohkoja menetetty.
”Valkoposkihanhet rokottivat nurmia ja tekivät rumaa jälkeä Liperissä. Oman tilan lähellä on 20 hehtaarin ala, missä ei tarvinnut kuin puhdistusniittää nurmi, sato oli 10 prosentin luokkaa normaalista”, toteaa Laukkanen.
Maatalouden vaikea tilanne tarkoittaa Laukkasen arkeen päänvaivaa ja hikikarpaloita otsalle. ”Jos tilat eivät pärjää, minullekaan ei ole töitä. Parilta asiakastilalta on tänä vuonna lähtenyt tai lähdössä eläimet.”
Kohonneet polttoainekustannukset ja varaosakulut urakoitsijan on kyettävä viemään omiin hintoihinsa.
”En voi tehdä tappiolla tai 0-katteella, on katsottava eteenpäin ja varauduttava siihen, että muutaman vuoden kuluttua on kyettävä esimerkiksi investoimaan uuteen kalustoon.”
Laukkasen maatalousurakoinnin ykköstuote on paalausurakointi, ja sen lisäksi hän tekee karhotuksia. Talvella on lumenaurauksen ja muiden töiden vuoro.
Lue myös:
Mansikoiden pääsato kypsyy heinäkuun alussa
Kylvöt pääosin tehty ‒ viljojen kehitys viikon keskimääräistä myöhässä
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
