Ympäristönurmien kannattavuus muuttuu uudella ohjelmakaudella – viherlannoitusnurmea ei kannata tukimielessä enää ensi vuonna ilmoittaa satonurmeksi
Arviot ympäristötoimista ensi vuonna maksettavista tukieuroista ovat edelleen hyvin epävarmoja.Tilaajalle
Uuden tukijärjestelmän on tarkoitus kannustaa esimerkiksi pölyttäjäkasvien viljelyyn ja monipuolistamaan viljelykiertoja. Pölyttäjäkasviksi hyväksyttäisiin myös rypsi ja rapsi. Lintupelloiksi hyväksyttävät lohkot määräytyvät jatkossa paikkatiedon mukaan, samoin suojavyöhykkeet, joita voi perustaa vain eroosioherkille alueille vesistöjen varrelle. Kuva: Kari SalonenEU-komissio on huhujen mukaan tyytymätön Suomen esittämiin toimiin, joilla turvemaiden kasvihuonekaasupäästöjä pyritään hillitsemään ensi vuoden alussa alkavalla cap-kaudella. Neuvotteleva virkamies Riikka Knaapi maa- ja metsätalousministeriöstä korostaa, ettei asiasta ole tällä hetkellä varmaa tietoa.
”Odotamme kevään aikana komissiolta tarkentavia kysymyksiä Suomen toimeenpanosuunnitelmasta, mutta vielä tähän mennessä kysymyksiä ei ole tullut.”
Turvemaita koskevat huhut nousivat esiin MTK-Varsinais-Suomen Maveka-hankkeen tiistaina järjestämässä Uuden ohjelmakauden viherryttämistoimet käyttöön -webinaarissa. Siinä Knaapi esitteli uuden kauden ympäristötoimia Suomen tekemän ja EU-komission käsittelyssä paraikaa olevan toimeenpanosuunnitelman pohjalta.
Kaikki tiedot tulevasta kaudesta ja sen toimista ovat yhä vain arvioita, eikä varmaa tietoa tukijärjestelmistä ja niiden sisältämistä toimista saada välttämättä ennen vuoden loppua.
Toiveikkaimmissa arvioissa komissio antaa MTK:n tutkimuspäällikön Juha Lappalaisen mukaan hyväksyntänsä Suomen esitykselle ”Brysselin kesälomakauden jälkeen syyskuussa” – todennäköisesti kuitenkin huomattavasti myöhemmin.
Lappalainen on laatinut Suomen esityksen perusteella alustavia arvioita siitä, miten esimerkiksi erilaisten ympäristönurmien saamat tukieurot voisivat muuttua tulevalla kaudella.
Esimerkiksi viherlannoitukseen käytettävät nurmet kannattanee ensi vuonna ilmoittaa uuden ekojärjestelmän viherlannoitusnurmi-toimenpiteeseen, kun nykyisellä ohjelmakaudella ne on kannattanut ilmoittaa tavanomaisena satonurmena.
Lappalaisen esimerkkilaskelmassa AB-alueen tilalla viherlannoitusnurmilohkolla tukien kokonaismäärä – mukaan lukien perustuki ja luonnonhaittakorvaus – nousisi 470 eurosta 492 euroon hehtaarilta, kun taas satonurmen tuet laskisivat 488 eurosta 457 euroon hehtaarilta.
Myös maanparannuskasvien houkuttavuus tukien näkökulmasta paranisi: lohko, jolle ilmoitetaan maanparannuskasvia, saisi AB-alueella tukia yhteensä 602 euroa nykyisen 488 euron sijaan.
Sen sijaan luonnonhoitopeltonurmien tuet laskisivat suunnitelman perusteella 536 eurosta 477 euroon hehtaarilta.
On kuitenkin erittäin tärkeää ottaa huomioon se, että luvut ovat vain esimerkkejä. Ekojärjestelmän toimenpiteisiin sitoudutaan vain vuodeksi, joten vuotuinen pinta-ala voi vaihdella voimakkaasti. Koska tuen kokonaismäärä on vakio, tiloille maksettava hehtaarituki riippuu kunakin vuonna toimenpiteeseen ilmoitettujen hehtaarien määrästä.
”Sen lisäksi, että meillä on säästä johtuva riski ja markkinoista johtuva riski, meillä on jatkossa myös erilaisten toimenpiteiden kiinnostavuudesta aiheutuva vuosittainen riski”, pohtii MTK-Varsinais-Suomen toiminnanjohtaja Paavo Myllymäki.
”Toki riski on myös mahdollisuus.”
Lappalainen muistuttaa, että tukijärjestelmä ei tältä osin ole Suomen omassa päätäntävallassa.
Knaapi korostaa ympäristö- ja ilmastokunnianhimon kasvavan EU:n yhteisessä maatalouspolitiikassa. Sen myötä osasta nykyisin korvattavista toimista ei ensi vuodesta lähtien enää makseta viljelijälle korvausta.
Esimerkiksi nykyisen viherryttämistuen toimet siirtyvät osaksi kaikille tiloille pakollista, täydentävät ehdot korvaavaa ehdollisuutta. Lannoitusrajat ovat jatkossa niin ikään osa ehdollisuutta, sillä enimmäismäärät kirjataan lakiin.
Ehdollisuus edellyttää jokaiselta tilalta myös sitä, että tilan pelloista vähintään 30 prosenttia pitää ensi vuodesta lähtien säilyttää kasvipeitteisenä talven yli. Vaatimuksen voisi Suomen esityksen perusteella täyttää kevennetyllä muokkauksella.
Kevennetty muokkaus ei kuitenkaan täyttäisi ekojärjestelmän kasvipeitteisyystoimenpiteen vaatimusta, joten korvausta kevytmuokatusta pellosta ei jatkossa makseta.
- Osaston luetuimmat