Viljan hinnassa piikki, Venäjän tekemät iskut voivat haitata merkittävästi Ukrainan vientiä: ”Miten viljaa pystytään enää lastaamaan?”

Viime viikon tapahtumat Ukrainassa ovat heiluttaneet rajusti viljan hintaa.

Maan viljanviennille tärkeä, Mustanmeren vientikäytävää koskeva sopimus päättyi viime maanantaina.

Markkinat reagoivat yllättävän vaisusti vientikäytävää koskevan sopimuksen päättymiseen, pohtii MTK:n vilja-asiantuntija Max Schulman. Schulman toimii myös EU:n tuottaja- ja maatalousosuustoimintajärjestö Copa Cogecan viljatyöryhmän puheenjohtajana.

”Häiriö oli parin prosentin luokkaa.”

Asiaa oli vatvottu niin paljon, ettei se itsessään enää ollut uutinen, toteaa Viljelijän Bernerin viljakaupan tuoteryhmäjohtaja Sam Tallberg. Pörssit olivat hetken jopa hienoisessa laskussa.

Tilanne muuttui, kun Venäjä aloitti iskut Ukrainan satamiin.

Maatalousministeri Mykol Solskyin mukaan iskut ovat tuhonneet 60 000 tonnia viljaa ja vaurioittuneet pahoin viljan vientiin tarkoitettua infrastruktuuria.

”Jos infrastruktuuria ei ole, millä tavalla viljaa pystytään enää lastaamaan, jos ja kun sopimus saadaan uudelleen neuvoteltua?”, Schulman kysyy.

Venäjä on lisäksi asettanut Ukrainan satamien edustalle merimiinoja, totesi BBC:lle Valkoisen talon puhemies Adam Hodge.

Tuhoja eivät satamissa kokeneet pelkästään Ukrainan omat siilot, vaan myös monikansallisten vilja-alan yritysten infrastruktuuri, Tallberg nostaa.

Se näkyy myös viljan pörssihinnassa. ”Keskiviikkona nähtiin suurin nousu pitkiin aikoihin. Nousu oli korkeimmillaan huimat 18-19 euroa.”

Torstaina ja keskiviikkona vehnän hinnat nousivat Euronext-viljapörssissä reilut kahdeksan prosenttia.

Yhdysvaltain vehnäfutuurit pomppasivat 8,5 prosenttia. Se on suurin nousu sitten helmikuun 2022, jolloin Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.

Perjantaina nousupiikki oli kuitenkin jo kääntynyt laskuksi: Euronextin myllyvehnän syyskuun futuurit laskivat perjantaina yli seitsemän euroa, yhteensä 248 euroon.

”Sota on jatkunut niin pitkään. Niin kaameaa se onkin, lieveilmiöiden vaikutus on lyhytaikainen”, Tallberg toteaa.

Venäjä myös ilmoitti, että se kohtelee jatkossa Ukrainan satamiin matkaavia laivoja mahdollisina sotilaskohteina.

Nähtäväksi jää, yrittääkö Venäjä oikeasti tuhota laivoja, Schulman sanoo.

Venäjä tarvitsee Mustanmeren avoimena myös itselleen, hän huomauttaa.

”Jos Mustameri julistetaan sota-alueeksi, se vaikeuttaa myös venäläisen viljan vientiä. Se ei ole edes Putinin edun mukaista.”

Venäläisillä ei ole satamia muualla. Neuvostoliiton aikaan viljaa vietiin myös Muugan satamasta, mutta kyseinen satama on ollut jo vuosikymmenet Viron käytössä.