MTK:n ympäristöjohtaja Liisa Pietola ei ymmärrä hehtaarisatojen kasvattamiseen kohdistuvaa kritiikkiä, jota Lappeenrannan yliopiston ympäristöjohtamisen ja -talouden professori Lassi Linnanen esittää.
Päinvastoin.
”Hehtaarisadot pitää kaksinkertaistaa”, hän toteaa ja napauttaa sormillaan pöydän pintaa sanomansa tehosteeksi.
”Kaksinkertaisia satoja tarvitaan, jotta sekä ilmaston että maan rakenteen ja kasvukunnon kannalta tärkeää nurmipeitteisyyttä voidaan lisätä tuntuvasti.”
Pietolan mukaan Linnasen näkemykset perustuvat vanhentuneisiin käsityksiin ruuantuotannosta.
Nykyisillä tiedoilla ja uusilla teknologioilla on saatu aikaan jo nyt huikea kehitys.
Pietola viittaa muun muassa maan rakennetta ylläpitäviin ja parantaviin menetelmiin, kuten kevennettyyn muokkaukseen ja talviaikaiseen kasvipeitteisyyteen, viljelykiertoon ja kerääjäkasvien viljelyyn.
”Emme elä enää avokesantojen ja monokulttuurin aikaa”, Pietola korostaa ja muistuttaa myös suuremman sadon edistävän maan kasvukuntoa: kun sadon määrään satsataan, kasvi tuottaa samalla entistä suuremman juuriston. Se kuohkeuttaa maan rakennetta ja lisää biomassaa.
Käsittämättömänä Pietola pitää myös Linnasen väitettä siitä, etteivät viljelijät tuntisi maan prosesseja.
”Maaperän kemia ja biologia tunnetaan erittäin hyvin, ja tieto on viety myös käytännön viljelyyn.”
Viljelijät myös selvittävät itse maaperän rakennetta tunteakseen sen prosesseja, Pietola muistuttaa. Uudessa ympäristökorvausjärjestelmässä Peltomaan laatutesti on yhtenä tilakohtaisena toimenpiteenä.
”Se, etteivät viljelijät enää kävele auran ja hevosen perässä pellolla, ei tarkoita sitä, etteikö maan toiminta olisi tuttua.”
Ravinteiden kierrätyksestä Pietola on samaa mieltä Linnasen kanssa.
”Tästä MTK on pyrkinyt vaikuttamaan myös hallitusohjelmaan. Suomen on investoitava jätevesien puhdistusteknologiaan, jotta kierrätysravinteet ovat paitsi turvallisia elintarviketuotannossa myös kasveille käyttökelpoisessa muodossa.”
Ravinnepitoisia sivuvirtoja ruuantuotannossa hyödynnettäväksi on myös metsäteollisuudessa, kunhan niiden turvallisuudesta huolehditaan.
Kyse ei kuitenkaan ole pelkästään jätevesien ravinteista, Pietola muistuttaa.
”Lannan hyvällä käytöllä on erittäin suuri merkitys. Yhdyskunnista tuleva fosforimäärä on Suomessa kilo hehtaarille. Lannan fosforimäärä on kahdeksan kiloa hehtaarille.”
Lähitulevaisuuden voitettavista haasteista Pietola pitää yhtenä tärkeimmistä sitä, että Vilja-Suomen nurmille saadaan luotua markkinat. Se onnistuisi pienimuotoisilla biokaasulaitoksilla, joiden energiantuotannosta syntyvä mädätysliete palautetaan pelloille.
”En usko, että se on edes ajallisesti enää kovin kaukana.”
Tärkeintä on Pietolan mukaan muistaa, että tuottava pelto on niukkeneva resurssi, joka on hyödynnettävä tehokkaasti.
”Se tarkoittaa satotason nostoa kestävästi.”
Juhani Reku