• Alviina Alametsä: Ilmastokriisi vaatii muuttamaan tuotantotapoja – ”Se on myös kilpailuvaltti tulevaisuudessa Suomelle”

    Europarlamentaarikko Alviina Alametsä ei ole tyytyväinen toimiin, joilla EU yrittää kehittää ruuantuotantoa.
    ”Ilmastokriisi on asia, johon pitää nyt keskittyä, jotta voidaan ratkaista tulevaisuuden ongelmat”, Alviina Alametsä toteaa.
    ”Ilmastokriisi on asia, johon pitää nyt keskittyä, jotta voidaan ratkaista tulevaisuuden ongelmat”, Alviina Alametsä toteaa. Kuva: Rami Marjamäki
    Maatalous|Maatalouspolitiikka
    12.7.202215:04
    Anniina Jokinen & Leila Nurminen
    Pori

    Europarlamentaarikko Alviina Alametsän (vihr.) mukaan valtavaa nälänhädän kriisiä ei vielä Euroopan tasolla ole. Hänen mielestään tilanne vaatii silti toimenpiteitä ja varautumista ja maanviljelyn pinta-alaa tulee lisätä etenkin kasvipohjaisten tuotteiden viljelyyn.

    ”Tällä hetkellä Brysselissä on Fit fot 55 -paketit käsittelyssä, joissa tähdätään siihen, että ruuantuotantoa kestävöitettäisiin tulevaisuudessa. Itse en ole kovin tyytyväinen kaikkeen, koska siellä ei ole tehty riittävää siirtymää kasvistuotannon ja kestävämmän ruuantuotannon edistämiseen”, Alametsä kertoo MT:lle.

    Alametsä tuntee useita viljelijöitä, jotka toivovat, että suorilla tuilla saisi kehitettyä omaa tuotantoa kestävämpään suuntaan.

    ”Se on myös kilpailuvaltti tulevaisuudessa Suomelle.”

    Alametsän mielestä EU ei ole vielä onnistunut siirtämään tukia lihantuotannosta kasvistuotannon tukemiseen. Sen on hänelle lähivuosien tavoite, sillä ilmastokriisi vaatii muuttamaan tuotantotapoja. Tuet ovat hänen mielestään myös paras keino ohjata lihatuottajia kestävämpään suuntaan.

    MT uutisoi heinäkuun alussa, että joka toisen maitotilan Suomessa arvioidaan lopettavan toimintansa vuoteen 2030 mennessä. Alametsä uskoo, että EU voi auttaa kannattavuuden kanssa kamppailevia viljelijöitä nopeastikin.

    ”EU:n maataloustuilla on mahdollista tehdä mitä tahansa. On poliittinen päätös, että suunnataanko sitä suurille yrityksille kestämättömään lihantuotantoon vai pienille luomuviljelijöille kestävään viljantuotantoon ja muun ruuan tuotantoon.”

    Lue lisää:

    Joka toisen maitotilan arvioidaan lopettavan 2030 mennessä, jatkajien osuus suurin Pohjanmaalla, Hämeessä ja Varsinais-Suomessa

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Kasvintuotanto | Pentti Heikura kasvatti perunoita turpeessa ja lannoitti ne tuhkalla – sato yllätti

      Tilaajalle
    • 2

      Maidontuotanto | Tuomas ja Ida-Maria Pietiläinen ostivat lopettavan tilan robotin ja koko karjan

      Tilaajalle
    • 3

      Kasvintuotanto | Biostimulantit kiinnostavat viljelijöitä

      Tilaajalle
    • 4

      Maatalouskoneet | Suomalainen ohjelmistoyhtiö teki kansainvälisen läpimurron

    • 5

      Maatalouskoneet | Suomessa valmistettu uutuuskone leikkaa ja kerää ruokoja rannoilla

      Tilaajalle
    • 6

      Energia | Neljännes Tapiolan maitotilan sähköstä tuotetaan omalla aurinkovoimalla

      Tilaajalle
    • 7

      Talous | Maatalouden energiaveron lisäpalautus maksetaan syyskuun lopussa

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Pääkirjoitus
    Eemeli Linna

    Koneviesti | Maanomistajat ovat mahdollisuutena hiilensidonnassa, mutta eivät osapuolena keskustelussa

  • Saksasta alkaneet traktorimielenosoitukset ovat laajentuneet myös muihin maihin. Ranskan tiesuluilla on näkynyt lähinnä isoja traktoreita, mikä johtuu siitä, että pääosa protesteihin osallistuvista tuottajista edustaa ison tilakoon tuottajia. Maataloustuotannon vaikeudet ovat pahiten osuneet suurempiin tuottajiin. LEHTIKUVA / AFP

    Koneviesti | Miksi traktorit tulivat Ranskan teille? Näistä syistä maatalousyrittäjät ovat lähteneet barrikadeille Euroopassa

  • Ruokavirasto aloittaa tukien ja palkkioiden maksut joulukuussa, ja ensimmäisessä maksuerässä maksetaan noin 95 % näistä tuista. Kuvituskuva.

    Koneviesti | EU-viljelijätukien tukitasoja ja ehtoja vahvistettu hakuvuodelle 2023 – tukitasoihin pudotuksia