Otso Metsäpalvelut vastaa: Järven reunaan jätettiin suojavyöhyke, jossa ojia ei kunnosteta
"Kunnostusojitushanke on tehty nykyisten ohjeiden mukaan, joissa ympäristö ja vesiensuojeluasiat on huomioitava erityisesti", kirjoittaa Otso Metsäpalvelut Oy:n toimitusjohtaja Kari Lundell sähköpostivastauksessaan.
Metsänomistajat pelkäävät, että heidän palstansa Mustasaaren Iskmossa muuttuvat vesijättömaaksi. Kuva: Johannes TervoMaaseudun Tulevaisuus yritti saada Otso Metsäpalveluiden Vaasan-yksikön työntekijöiltä tietoa kunnostusojituksesta, joka on tehty Mustasaaren Iskmossa.
Vaasassa työskentelevä Otso Metsäpalveluiden väki ei kommentoinut asiaa mitenkään.
"En valitettavasti voi kertoa asiasta mitään. Lausunnot tiedotusvälineille antaa ainoastaan Otso Metsäpalveluiden toimitusjohtaja", kuului vastaus toisensa perään.
Otso Metsäpalvelut Oy:n toimitusjohtaja Kari Lundell vastasi MT:n kysymyksiin sähköpostitse viime torstaina.
Vuoden 1979 ojitukset on tehty eri ohjeilla kuin uudet ojitukset, Lundell sanoo sähköpostissaan. Hänen mukaansa nykyisissä ohjeissa korostetaan ympäristönäkökulmia enemmän kuin 1970-luvulla.
”Iskmon 1979 tehty uudisojitus on tehty sen aikaisilla ohjeilla, joissa korostettiin kuivatusta ja vähemmän ympäristöasioita. Nykyinen kunnostusojitushanke on tehty nykyisten ohjeiden mukaan, joissa ympäristö ja vesiensuojeluasiat on huomioitava erityisesti."
"Kunnostusojitushankesuunnitelmasta on tehty vesilain mukainen ojitusilmoitus ely-keskukseen. Lausunnossa ely-keskus edellyttää, että ojia ei saa johtaa suoraan luonnontilaisiin tai luonnontilaisen kaltaisiin vesiin, eikä ojituksella saa olla niihin kuivattavaa vaikutusta", Lundell kirjoittaa sähköpostissaan.
Långträsket-järven reunaan on jätetty suojavyöhyke, jossa vanhoja ojia ei perattu lainkaan, Lundell kertoo.
"Långträsket on luonnontilaisen kaltainen maankohoamisrannikolle tyypillinen järvi, johon ei saa johtaa suoraan kuivatusvesiä. Järven reunaan on jätetty suojavyöhyke, jossa vanhoja ojia ei ole perattu", hän kirjoittaa sähköpostivastauksessaan.
"Vaikka ojat olisi perattu Långträsketiin saakka, se ei parantaisi tilannetta. Alueen kaltevuussuhteiden takia kuivatuksen aikaansaaminen vaatisi Långträsketistä lähtevän laskupuron perkaamista ja järven vedenpinnan tason laskemista. Tämä on vesilain mukaan kielletty", Lundell toteaa vastauksessaan.
Toimitusjohtaja Lundellin mukaan hanke on nyt valmis.
"Otso Metsäpalvelut Oy on suorittanut lupien mukaisen hankkeen loppuun suunnitellussa laajuudessaan", Lundell kirjoittaa.
Hän ottaa kantaa myös Långträsket-järven vedenpinnan tason laskemiseen.
"Mikäli järven vedenpinnan tasoa haluttaisiin laskea, se vaatisi vesilain mukaisen vesitalouslupamenettelyn, jonka saaminen Otson näkemyksen mukaan ei olisi kovin todennäköistä alueen vesien- ja ympäristönsuojelulliset arvot huomioiden.”
Lue lisää:
Miten tässä näin kävi? Vesi valtaa metsäpalstat vaikka alueen kunnostusojitus valmistui
Otson toimitusjohtaja: Iskmon ojitushanke ollut erittäin haastava
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
