• Tuulivoiman lisääntyessä kasvaa myös sen vastustus harhaanjohtavin argumentein

    Kaikki voimalat eivät toteudu, koska hankkeiden alkuvaiheessa pöytään lyödään maksimimäärää myllyjä. Siitä sitten lähdetään karsimaan, kirjoittaa Silja Keränen.
    Kuva: Jaana Kankaanpää
    Metsä|Ilmastonmuutos
    1.8.202216:00
    Kolumni
    Silja Keränen

    Pelkästään Kajaanin kaupungin alueella on vireillä lähes 250 myllyn edestä tuulivoimahankkeita. Niiden kaikkien toteutuessa se merkitsisi noin 1 500 MW sähkötehoa valtakunnanverkkoon, 2 miljoonan tonnin vuosittaisia päästövähennyksiä ja elinkaaren aikana yli 100 miljoonan euron kiinteistöverotuloja kaupungin kassaan.

    Kajaani ei tässä ole yksin - tuulivoimaa rakennetaan nyt ennätystahtiin. Vuonna 2019 Suomen tuulivoimakapasiteetti oli 2 284 MW (7 % sähkön kulutuksesta), ja vuoden 2021 alussa on julkaistu tuulivoimahankkeita noin 21 300 MW:n edestä.

    Kaikki voimalat eivät toteudu, koska hankkeiden alkuvaiheessa pöytään lyödään maksimimäärää myllyjä. Siitä sitten lähdetään karsimaan, kun voimaloiden paikkoja yhteensovitetaan asutuksen ja luontoarvojen kanssa.

    Yhteensovittaminen onkin tuulivoimakaavoituksen ja siihen usein liittyvän ympäristövaikutusten arviointiprosessin tärkein asia. Tuulivoimaa on tarpeen rakentaa, jotta pääsemme eroon fossiilisista polttoaineista, vähennämme päästöjä ja samalla irtaannumme energiariippuvuudesta Venäjään.

    Joka paikkaan myllyt eivät kuitenkaan sovi, ja siksi kaavoitus on tärkeää.

    Tuulipuistoilla on myös haitallisia vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen - etenkin linnustolle sekä suurriistan ja -petojen esiintymiselle. Kuitenkin, luontokadon merkittävä aiheuttaja on nopea ilmaston lämpeneminen. Ilmastonmuutoksen hillintä on siis olennaista myös luonnon monimuotoisuuden kohentamiseksi.

    Jonkin verran kuulee kritiikkiä siitä, kuinka tuulipuistojen alta joudutaan hakkaamaan metsää ja siten hiilinielutaso pienenee. Tämä poistuneen metsän negatiivinen ilmastovaikutus on kuitenkin vain murto-osa verrattuna siihen positiiviseen ilmastohyötyyn, jonka tuulivoima tuo.

    Metsäkadosta on tarpeen olla huolissaan, mutta huoli tulee suunnata niihin kohteisiin, jotka aiheuttavat metsäkatoa eniten. On tärkeä muistaa, että isot öljy-yhtiöt ovat systemaattisesti lobanneet löyhempien ilmastotoimien puolesta. Alkuun fossiilifirmojen strategia oli luoda epävarmuutta ilmastonmuutokseen ilmiönä - siinä valitettavan hyvin onnistuen.

    Nyt luodaan epävarmuutta uusiutuvan energian toimivuudesta - materiaalien kierrätettävyydestä, todellisesta ilmastohyödystä, sähköverkon epävakaudesta, infraäänistä… Tarkoitus on hämmentää ja kanavoida vastustusta uusiutuvaa energiaa kohtaan. Näin fossiilisten polttoaineiden käyttö voisi edelleen jatkua ja fossiilifirmat jatkaa bisnestään.

    Tällaista hämmennystä on tehty systemaattisesti, sillä on onnistuttu vesittämään ilmastopoliittisia päätöksiä ja siten haitattu lämpenemisen hidastamiseksi tehtävää työtä. Tämä, jos mikä, on äärimmäisen moraalitonta.

    Tuulivoiman rakennusbuumiin liittyen kannattaa siis pitää pää kylmänä ja nojata faktoihin. Joka paikkaan myllyt eivät sovi, mutta moneen paikkaan sopivat. Toki haitatonta energiantuotantomuotoa ei ole, ja tärkeintä on tämänkin suhteen elää kohtuullisesti ja panostaa energiansäästöön.

    Kirjoittaja on Vihreiden puoluevaltuuston puheenjohtaja.

  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 5

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 6

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 7

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Peltojen hiilitasetta voi seurata ja maannostietokantaa täydentää omavalvonnan keinoin, jos mobiili-Vipuun voisi laittaa näytteiden sijainnit ja valokuvat. Multavuuden määritykseen tarvittaisiin protokolla laboratorioihin.
    Pääkirjoitus
    Eemeli Linna

    Koneviesti | Ketä EU:n ennallistamisasetus palvelee, ja mitä sillä saavutetaan?

  • Ennallistamisasetuksen teema näkyy tässäkin kuvassa. Vasemmalla Natura 2000 -ohjelman suo ja oikealla siihen rajoittuva ojitusalue, jossa metsän kasvu on vauhdissa. Molempia tarvitaan.

    Koneviesti | EU:n ennallistamisasetus on nyt toteutusvaiheessa – Ruukin tutkimusasemalla haetaan ratkaisuja turvemaiden viljelyn haasteisiin

    Tilaajalle
  • Koneviesti | Elinkeinoelämä ja väyläala: Tiestön korjaustarve lähdössä hallitsemattomaan kasvuun – toimenpiteillä on kiire