Asiantuntijat: Metsätavoitteiden yhteensovittamiseen on olemassa ratkaisuja

Jotta suomalainen metsäala menestyy, on metsien kasvusta, talousmetsien elonkirjosta sekä metsäalan uudistumisesta ja kilpailukyvystä huolehdittava tasapainoisesti ja pitkäjänteisesti.

Metsäalan toimintaympäristössä riittää haasteita. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan toi niitä vielä runsaasti lisää. Vastuullista hyvinvointitaloutta Suomessa toteuttavan metsäalan tulisi samanaikaisesti turvata metsäteollisuuden kasvava puun tarve, parantaa metsäluonnon monimuotoisuutta ja täyttää maankäyttösektorin ilmastovelvoitteet. Metsäalalla on myös paljon mahdollisuuksia.

Muuttuva toimintaympäristö ja sen vaikutukset suomalaiseen metsäalaan ovat juuri uudistetun metsästrategian ajureita. Kansallinen metsästrategia 2035 vastaa lukuisiin yhteiskuntamme kohtalonkysymyksiin kuten toimeentuloon, huoltovarmuuteen, ilmastonmuutokseen, luontokatoon ja ihmisten terveyteen. Strategian keskiössä on metsäalan uudistuminen.

Suomi on monella tapaa metsätiedon tuottamisen ja sen suunnitelmallisen hyödyntämisen edelläkävijä. Kansallisen metsästrategian laatiminen on ollut maa- ja metsätalousministeriön lakisääteinen tehtävä 1990-luvulta lähtien. Metsäohjelmien historia on Suomessa vielä paljon pidempi. Metsästrategia kuvaa keskeisimmät metsäalan kehittämisen tavoitteet ja painopisteet.

Kansallinen metsästrategia on yhteen sovittava elinkeinostrategia, jossa otetaan huomioon niin ihminen, ympäristö kuin talous. Metsästrategialla tunnistetaan olevan liittymäpintoja yli 40 muuhun kansalliseen strategiaan ja toimintaohjelmaan. Kiinteimpiä liittymät ovat kansallisen luonnon monimuotoisuusstrategian ja biotalousstrategian kanssa.

Joulukuussa 2022 kansallisen metsäneuvoston hyväksymä metsästrategia laadittiin laajasti vuorovaikutteisena prosessina sovittaen yhteen sidosryhmien tarpeita ja alueellisia intressejä. Strategiavalmistelua tuettiin riippumattomalla ennakkoarvioinnilla, jonka tavoitteena oli kehittää koko prosessin ajan strategian laatua ja vaikuttavuutta.

Arvioinnin mukaan prosessin osallistavuus oli monipuolista ja sidosryhmien odotuksia huomioitiin valmistelussa hyvin. Tavoitetasolla strategian nähtiin tukevan hyvin biodiversiteetti- ja ilmastotavoitteita. Selkeitä ristiriitoja kansainvälisten tai kansallisten ilmasto-, ympäristö, tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusvaatimusten kanssa ei arvioinnissa tunnistettu.

Metsästrategia on myös kasvustrategia, jolla haetaan metsien kasvua, liiketoimintojen kasvua ja ennen kaikkea hyvinvoinnin kasvua sekä metsistä että metsille. Jotta suomalainen metsäala menestyy tulevaisuudessa, on metsien kasvusta, talousmetsien elonkirjosta sekä metsäalan uudistumisesta ja kilpailukyvystä huolehdittava tasapainoisesti ja pitkäjänteisesti. Näihin kärkiin keskittyy myös kansallisen metsästrategian toimeenpano seuraavan reilun vuosikymmenen ajan.

Metsien kasvu -kärkihankkeessa lisätään metsien hiilensidontaa ja puuntuotosta kannattavasti, kestävästi ja vastuullisesti. Elonkirjoa talousmetsissä -kärkihankkeessa kehitetään luontoarvoihin pohjautuvia kustannustehokkaita keinoja metsien monimuotoisuuskehityksen kääntämiseksi elpymisuralle.

Metsäalan uudistuminen ja kilpailukyky -kärkihanke keskittyy ennakointiin ja tiedolla johtamiseen. Toimilla luodaan pohjaa uudistuvan ja vastuullisen metsäalan kilpailukykyiselle toimintaympäristölle.

Kansallinen metsästrategia on tehty yhdessä ja yhdessä sitä myös toteutetaan. Toimeenpanoon osallistuvat maa- ja metsätalousministeriön johdolla useat muut ministeriöt, tutkimuslaitokset, järjestöt ja elinkeinoelämä. Toimeenpanossa on katsottava laaja-alaisesti pitkälle tulevaisuuteen. Sama ajattelutapa toimii suomalaisen metsäpolitiikan valmistelun perusperiaatteena.

Erno Järvinen

metsäneuvos

Satu Rantala

neuvotteleva virkamies

maa- ja metsätalousministeriö