Metsätiloilla tehtiin kauppoja ennätyshinnoilla viime vuonna

Kuva: Timo Filpus

Metsätilat käyvät edelleen vauhdilla kaupaksi. Maanmittauslaitoksen mukaan sekä metsätilakauppojen määrä että hehtaarihinta rikkoivat viime vuonna vanhat ennätykset.

”Metsämaan kauppa on jatkunut vilkkaana. Metsätilojen hehtaarihinta nousi 12 prosenttia viime vuonna”, vahvistaa johtava asiantuntija Esa Ärölä Maanmittauslaitoksesta.

Yli kymmenen hehtaarin suuruisten metsäpalstojen kauppoja solmittiin viime vuonna lähes kymmeneksen aiempaa enemmän.

Eniten kauppoja solmittiin aiempaan tapaan Pohjois-Pohjanmaalla.

Metsäkauppa kävi kiivaana myös Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa, missä erilaiset rahastot ovat hankkineet paljon metsiä omistukseensa.

Ärölän mukaan suurin kauppamäärien kasvu nähtiin Lapissa, missä rahastot lämmittivät metsätilojen kauppaa. Pohjois-Karjalassa tilastoja kaunisti Laakkosen iso kauppa OP Metsärahaston kanssa.

Metsämaan nimellishinta yli 10 hehtaarin palstoilla on yli kaksinkertaistunut vuosituhannen alun jälkeen. Vuonna 2000 keskihinta jäi reiluun 1600 euroon hehtaarilta. Viime vuonna metsähehtaarista maksettiin keskimäärin 3421 euroa.

Hintojen nousu painottuu Keski- ja Pohjois-Suomeen. Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa metsätilojen hinnat ovat lähes kaksinkertaistuneet kymmenessä vuodessa. Keski-Suomessakin metsätilojen nimellishinnat ovat nousseet samassa ajassa lähes 70 prosenttia.

Noin puolella tai vähän enemmällä metsätilat ovat kallistuneet myös Pirkanmaalla, Pohjois-Savossa, Pohjanmaalla ja Lapissa vuoden 2011 jälkeen.

Rauhallisinta metsätilojen hintakehitys on ollut Uudellamaalla, missä kymmenen vuoden mediaanihintojen nousu jää kymmeneen prosenttiin. Sitä selittää kauppamäärien vähäisyys.

Kovimpia hehtaarihintoja metsästä maksettiin viime vuonna Varsinais-Suomessa, jossa hintojen keskiarvo oli yli 6 000 euroa hehtaarilta. Halvinta metsä oli Lapissa, keskimäärin hieman yli 1 200 euroa hehtaarilta.

Eniten keskihinta nousi Kanta-Hämeessä, 800 euroa hehtaarilta. Nousua oli 17 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.

Miltei yhtä suurta oli keskihinnan nousu Keski-Suomessa, Pirkanmaalla, Pohjois-Karjalassa ja Varsinais-Suomessa, yli 700 euroa hehtaaria kohti.

Ärölän mukaan metsätilojen hintojen nousu on sidoksissa kantohintoihin. Kovimmat nousuprosentit nähtiin vuonna 2007, kun sahatavaran hinta kävi ennätyskorkealla.

Oma vaikutuksensa tuohon hintaloikkaan oli metsäverotuksen siirtymävaiheen päättymisellä.

Yksittäisen metsätilan hintaan eniten vaikuttavat välittömät hakkuumahdollisuudet. Niiden lisäksi ostajat arvostavat esimerkiksi hyvässä kunnossa olevaa metsätieverkostoa.

Koollakin on väliä. Ärölän mukaan koon vaikutus on kuitenkin tasoittunut eli suurista tiloista ei välttämättä saa enää tukkualennusta.

Toisaalta pienten puuhapalstojen ja kesämökin suojaksi ostettujen maisemametsiköiden hehtaarihinta voi nousta kovaksi.

Osa ostajista on valmis maksamaan ”rajalla” sijaitsevasta kohteesta lisähintaa.

Omalta osaltaan hintojen nousua selittää rahastojen ja sijoittajien lisääntynyt kiinnostus metsämaahan. Niiden osuus metsätilakaupasta on ollut huomattavan suuri esimerkiksi Pohjois-Karjalassa.

Myös Kainuussa ja Lapissa rahastot ostavat metsätiloja aktiivisesti. Ärölän mukaan rahastoja kiinnostavat etenkin tilat, jotka rajautuvat sopivasti niiden aiempiin tiloihin.

”Tuolta osin Pohjois-Karjala on mielenkiintoinen. Siellä rahastot, yritykset ja yksityiset ostavat kukin noin kolmanneksen metsätiloista”, sanoo Ärölä.

Metsänomistajia edustava MTK on ollut huolissaan metsätilojen siirtymisestä sijoittajien käsiin.

Viime vuonna järjestö sai läpi lakimuutoksen, joka estää metsärahastoja hyödyntämästä metsävähennystä.

Sen lisäksi MTK on vaatinut yksityisten metsänomistajien metsävähennyksen nostamista, mutta siihen hallitus ei ole tarttunut.