Kuva: Timo Filpus
Kansallispuistojen kävijämäärät nelinkertaistuivat 20 vuodessa – yhä useammin puisto on kotimaan matkan tärkein kohde
Koronapandemia on lisännyt kävijämääriä entisestään. Myös harrastusmahdollisuudet ovat monipuolistuneet vuosien saatossa.
Joutsassa sijaitsevasta Leivonmäen kansallispuistosta löytyy talvisin sekä kävelyyn että hiihtämiseen sopivia reittejä, joiden varrella pääsee ihailemaan puiston suo- ja harjumaastoa. Kuva: Markku VuorikariKansallispuistojen kävijämäärät ovat moninkertaistuneet viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana, tuore selvitys paljastaa.
Vuonna 2020 käyntejä oli jo lähes neljä miljoonaa, kun vielä vuosituhannen vaihteessa vuotuinen kävijämäärä oli alle miljoonan. Samaan aikaan myös kansallispuistojen määrä on kasvanut 30:stä 40:een. MT on käynyt kaikissa, ja tehnyt vierailuista kuvalliset reportaasit.
Metsähallitus ja Luonnonvarakeskus (Luke) selvittivät tutkimuksessa kansallispuistojen kävijöiden näkemyksien ja käyttäytymisen muuttumista vuosina 2000–2019.
Tutkimuksen ajanjakso loppuu aikaan ennen koronapandemian puhkeamista. Pandemian aikana kansallispuistojen kävijämäärät ovat lisääntyneet entisestään, ja esimerkiksi nuoret aikuiset ovat vierailleet kansallispuistoissa aiempaa enemmän.
”Suosion kasvua selittävät muun muassa kysynnän trendit, kuten luonnon kiinnostavuuden kasvu ja terveyden ja hyvinvoinnin tärkeys sekä ympäristötietoisuus", Luken tutkimusprofessori Liisa Tyrväinen toteaa tiedotteessa.
Toisaalta myös kansallispuistoissa aiemmin käyneiden osuus on tutkimuksen mukaan kasvanut. Kansallispuistot kerran löytäneet retkeilijät palaavat niihin uudelleen.
Tärkeimmät syyt kansallispuistovierailuihin eivät ole muuttuneet. Käynnit liittyvät edelleen luontokokemuksiin, luonnon puhtauteen ja henkiseen hyvinvointiin.
Parissa vuosikymmenessä yhdessäolo oman seurueen kanssa ja toisaalta mahdollisuus olla yksin ovat kasvattaneet merkitystään.
Suurten kaupunkien lähellä sijaitsevissa kansallispuistossa kävijöitä houkuttelee kuntoilu.
"Tutkimuksen mukaan myös kansallispuistojen merkitys matkakohteena on vahvistunut, mikä näkyy siinä, että puistot ovat yhä useammin matkan ainoa tai tärkein syy", Tyrväinen täydentää.
Harrastetut aktiviteetit ovat monipuolistuneet selvästi.
Esimerkiksi maastopyöräily, sup-lautailu ja lumikenkäily ovat houkutelleet kansallispuistoihin uusia asiakkaita ja samalla rohkaisseet matkailuyrittäjiä kehittämään kansallispuistoihin liittyviä palveluitaan.
Kansallispuistokävijöiden tyytyväisyys on pysynyt korkealla tasolla.
Toisaalta käyntejä heikentävät asiat ovat lisääntyneet hieman viimeisellä tarkastelujaksolla 2015–2019. Käyntejä haittaavat muun muassa kävijämäärien kasvusta johtuvat ruuhkautumisen kokemukset ja muiden kävijöiden häiritseväksi koettu käyttäytyminen.
Metsähallituksen mukaan tutkimus, trendit ja väestötieto antavat yhdessä hyvän pohjan kansallispuistojen tulevaisuuden kehittämistarpeisiin.
”Tutkimus tukee käsitystämme kansallispuistojen kiinnostavuuden ja brändin vahvistumisesta 20 vuoden aikana. Lisäksi tutkimus osoittaa selkeästi, miten kansallispuistojen hoitoon osoitetut resurssit aikaansaavat monenlaisia myönteisiä vaikutuksia", sanoo luontopalvelujohtaja Henrik Jansson Metsähallituksesta.
Lue myös:
MT kiersi kaikki Suomen kansallispuistot – klikkaa karttaa ja lue reportaasit
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
