

Yksi maailman puisimmista rakennuksista. Sellainen tulee olemaan Stora Enson uusi Helsingin Katajanokalle merenrantaan nouseva pääkonttori.
”Rakennuksessa tullaan käyttämään puuta kaikessa mahdollisessa. Portaat, hissikuilut, yläpohja, runko”, luettelee Stora Enson kehityspäällikkö Antto Kauhanen.
Materiaalina ovat Stora Enson massiivipuutuotteet: ristiinliimattu puu eli clt Ruotsista ja viilupuu eli lvl Varkaudesta.
Rakennustyöt alkoivat heinäkuussa Helsingin kaupungin omistaman vanhan ja lähes tyhjän varastorakennuksen sisätilojen purkamisella.
Katajanokan Laituriksi nimetty rakennus kätkee tulevaisuudessa sisäänsä toimistotilojen lisäksi myös hotellin ja palveluja.
”On kaupunkilaisten etu, että rantatontit tulevat arvoiseensa käyttöön. Katutasoon tulee muun muassa kahviloita ja ravintoloita. Myös kattoterassi on suunnitteilla”, Kauhanen kertoo.

Kaavoitus ei yleensä ole Helsingin keskustassa läpihuutojuttu. Katajanokan Laiturin asemakaava vahvistettiin kuitenkin kesäkuussa ilman yhtäkään valitusta.
Kauhanen kertoo yllättyneensä myönteisesti hankkeen sujuvuudesta. ”Tavoitteena on, että rakennus valmistuu keväällä 2024.”
Rakennuksen omistaa työeläkeyhtiö Varma, jonka vuokralaiseksi Stora Enso tulee.
Kauas ei yhtiön tarvitse kotikulmiltaan lähteä, sillä uusi toimisto rakentuu vain muutaman sadan metrin päähän nykyisestä.
”Vuokrasopimuksemme päättyy tammikuussa 2022, minkä jälkeen siirrymme pariksi vuodeksi väistötiloihin Salmisaareen.”

Kaupunkiympäristöön ja alueen arkkitehtuuriin sopivan ulkomuodon lisäksi rakennuksesta tavoitellaan hiilineutraalia.
”Pyrimme minimoimaan hiilijalanjäljen ja kasvattamaan hiilikädenjälkeä eli ilmastohyötyjä”, Kauhanen sanoo.
Käytännössä hiilineutraalius tarkoittaa sitä, että rakennuksen koko elinkaaren hiilijalanjälki on nolla.
Tavoite on poikkeuksellisen kunnianhimoinen. Täysi hiilineutraalius voi hänen mukaansa olla hankala saavuttaa, sillä merenrantatontin pohjakerroksen rakentamiseen tarvitaan hiilijalanjälkeä nostattavia betonia ja terästä.
Toiseen suuntaan vaakakuppia kääntää se, että puinen rakennus on itsessään valtava hiilivarasto.
Helsingissä, ehkä jopa koko maassa, ei ole aiemmin nähty näin suurta puuhotellia, Kauhanen arvioi. Toinen saman kokoluokan puuhotelli on suunnitteilla SRV:n ja Stora Enson Wood City -kortteliin Helsingin Jätkäsaareen.
Uuden toimitilan energiankulutus pyritään kattamaan pääosin uusiutuvalla energialla.
”Rakennuksen katolle asennetaan aurinkopaneelit. Niillä katetaan noin kolmasosa rakennuksessa käytettävästä sähköstä”, Kauhanen avaa suunnitelmia.
Toistaiseksi osa kaukolämmöstä tulee olemaan vielä fossiilisilla polttoaineilla tuotettua. Helsinki on kuitenkin päättänyt luopua kivihiilestä vaiheittain 2020-luvulla.

Hankkeen alullepanon aikaan ei tulevasta koronapandemiasta vielä ollut tietoa. Miten työkulttuurin murros on vaikuttanut suunnitelmiin?
”Etä- ja lähityön yhdistäminen on tulevaisuutta. Toimistolle on silti yhä tarvetta”, Kauhanen vakuuttaa.
Hän uskoo, että yksilötyö voi jatkossa sujua paremmin kotona, kun taas toimistolle tullaan ennen kaikkea kohtamaan asiakkaita ja työkavereita.
”Tuleva toimisto on mitoitettu noin 500 henkilölle. Arvioimme, että noin puolet siitä tulee olemaan samaan aikaan paikalla.”
Lue myös:
Puukerrostaloja suunnitteilla 15 maakuntaan – puurakentaminen lisääntyy hitaasti mutta varmasti
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
