Espanjassa valtaosaa metsistä ei hoideta ja laajalti puusta maksetaan huonosti ‒ Carreño vaalii metsissään luontoarvoja

Metsänomistaja Francisco Carreño kipuaa ruohonyppylälle ja ilmoittaa, että vain tässä kohdassa kännyköihin saa kuuluvuuden. Muutoin yhteydet eivät pelaa vuorten ympäröimässä laaksossa, jossa lämpötilakin on laskenut seitsemään asteeseen, vaikka muutaman kymmenen kilometrin päässä lämpöä on 15 astetta. Rakeitakin ropisi matkalla Hoya de Don Gilinssä sijaitsevalle tilalle, joka on ollut saman suvun omistuksessa 400 vuotta.

Mantelipuut kukkivat valkoisina ja vaaleanpunaisina. Vehmaiden peltomaiden ympärillä kasvaa vuorten rinteitä pitkin kohoavaa mäntymetsää, jonka valtalaji on alepponmänty (Pinus halepensis). Puusto on matalahkoa ja käppyräistä, mutta se pidättää sateita ja estää tulvimisen pelloille.

Luomumanteleiden lisäksi tila tuottaa viljaa ja viinirypäleitä, joista osuuskunta tekee viiniä. Tuloja tulee jonkin verran turismista, sillä tiluksilla on tarjolla majoituspalvelua ja villisianmetsästystä. Siitä kielivät pienet ampumakopit vuorten rinteillä.

"Rahaa tila ei kuitenkaan tuota, eikä tällä elä", kertoo eläkkeelle vastikään jäänyt Carreño, joka on tehnyt leipätyönsä Murcian yliopiston taloustieteiden professorina. Hän toimii myös puheenjohtajana Espanjan yksityismetsänomistajia edustavassa liitossa (COSE).

Francisco Carreñon tilalla Murciassa kasvaa luomumanteleita, viinirypäleitä ja viljaa. Tilan pinta-alasta 90 prosenttia on metsää.  Kuva: Sanne Katainen

Tuottivat tai eivät, Carreño on ylpeä metsistään, joita hän on hoitanut 25 vuotta. Sitä ennen alueella keskityttiin vain maatalouteen, eikä kukaan hoitanut metsiä. Nyt alueen metsänomistajilla on yhdistys, jonka kautta metsien hoito järjestetään. Painopiste on monimuotoisuuden suojelussa, eroosion ehkäisyssä ja hiilensidonnassa, jonka toteutumista seurataan EU Life -rahoitteisessa hankkeessa.

"Monilla alueilla tulvii juuri siksi, että puusto on hakattu pois sateita pidättelemästä."

Murcian seutu luokitellaan kuivuudeltaan puoliaavikoksi, joten alueiden metsitys ei kannata. Metsitykseen ja metsien hoitoon ei ole myöskään saatavilla tukia.

Carreñon mukaan puusta maksetaan tällä alueella huonosti. Yhdestä 60–70-vuotiaasta männystä, jonka rinnankorkeusläpimitta on noin 25 senttiä, maksetaan noin 5 euroa rungolta. Silloin kuution hinnaksi muodostuu noin 25 euroa.

Hoitohakkuista kertyvää puuta haketetaan energiakäyttöön.

Siinä missä metsäteollisuus muodostaa Suomen talouden tukijalan, Espanjassa sen tekee turismi. Viheralueilla on suuri merkitys matkailuelinkeinolle, josta toki syntyy myös rasitusta luonnolle. Carreñon mukaan metsämaata möyrivät mönkijät ja maastopyörät tuhoavat herkkää luontoa.

Carreñon mukaan Espanja on vuosikymmeniä jäljessä Suomen kaltaisista metsätalousmaista. Hyväkuntoisia ja tuottoisia metsiä löytyy maan pohjoisosista, mutta muualla metsät ovat melko lailla rempallaan ja tuholaisten armoilla.

Professori ei kuitenkaan haikaile niinkään tehostetun puunkäytön perään, vaan luontoarvojen turvaamisen. "Metsänhoidon pitäisi olla luontoa ylläpitävää. Sitä ei kuitenkaan ajatella, kun halutaan vain hakata puut pois."

Carreño ei voi ymmärtää, ettei valtio ole kiinnostunut monimuotoisuuden suojelusta ja hiilensidonnasta, vaan koko asia on jätetty järjestöjen ja kansalaisten vastuulle. Eikä luonnonhoidon ja ennallistamisen kuluja korvata, kuten Suomessa.

"Olisi yhteiskunnallisesti tärkeää, että meillä olisi enemmän ja paremmin voivia metsiä, mutta hallinto ei sitä ymmärrä, eivätkä äänestäjät vaadi."

Tiedossa ei ole, miten Espanja aikoo toteuttaa EU:n vaatimukset monimuotoisuuden suojelulle.

Metsätilan valtapuulaji on alepponmänty.  Kuva: Sanne Katainen

Yksi vitsaus monin paikoin vähäsateisessa ja paahteisessa maassa ovat maastopalot. Carreñon mielestä niiden ennaltaehkäisyyn pitäisi laittaa enemmän rahaa, jotta sammutustöihin ei hupenisi vuosittain niin suurta omaisuutta.

"Sama kuin yhteiskunnan terveysmenoista valtaosa käytettäisiin ruumiinavauksiin ja hautaamiseen."

Valtaosa metsäpaloista on ihmisten sytyttämiä, joten valvontaakin pitäisi tehostaa.

Omissa metsissään Carreño torjuu paloja verrattain tiheällä metsätieverkostolla ja suojavyöhykkeillä teiden ja metsän välissä. Tuttavan lampaat pitävät väyliä auki syöden aluskasvillisuutta.

Jokamiehenoikeuksia ei juuri ole, mistä kielii se, että metsäteiden päät on suljettu vaijereilla ja kyltit käskevät pysymään poissa. Sienten keruu on erikseen kielletty.

Carreñon mukaan edistystä on tapahtunut jonkin verran metsäpolitiikan kehittämisessä. COSE on ajanut pitkään uudistuksia muun muassa metsien käytön lakeihin ja verotukseen sekä tukien luomiseen. Turismin kasvun myötä myös metsien suojelu- ja virkistysarvoja on alettu katsoa uusin silmin.