Kauppa ei kannata sakkoa epäreiluista kauppatavoista – MTK:n mielestä pelkkä huomautus liian kevyt

Euroopan komissiosta viime viikolla vuotanut luonnos EU:n elintarvikemarkkinalainsäädännöksi listaa jatkossa kielletyt, ruokaketjussa esiintyvät epäreilut kauppatavat.

Samalla se antaa viranomaisille oikeuden sakottaa sääntöjen rikkomisesta.

Päivittäistavarakaupan yhdistys PTY ei lähtökohtaisesti pidä sääntelyn lisäämistä oikeana keinona kehittää elintarvikeketjun toimintaa.

”Nopein ja joustavin tapa on mielestämme itsesääntelyn edistäminen”, Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtaja Kari Luoto vastaa MT:lle.

MTK kertoo EU:n etenevän oikeaan suuntaan, mutta sakotusoikeuden väläyttäminen ei tullut yllätyksenä.

”Sakotusoikeus on vakavasti harkittava, ja EU:ssa ollaan oikeilla linjoilla. Kaiken kaikkiaan tämä tulee hyvään saumaan Suomessa käydyn keskustelun kanssa”, MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila kommentoi.

Suomessa ruokaketjua koskeva elintarvikemarkkinalaki ja siinä esitetty kauppatapoja valvova elintarvikevaltuutettu ovat paraikaa lausuntokierroksella.

Marttilan mukaan järeät työkalut epäreilujen kauppatapojen poistamiseksi ovat tarpeen. Taloudelliset sanktiot voidaan laskea tällaisiksi, jos ne toteutetaan hyvin.

”Toki tämä vaatii vielä täsmennystä, miten sakko toteutetaan. Sakotusoikeus on sanottu vielä aika väljästi. Pelkkä huomautus tuntuisi kuitenkin aika kevyeltä”, Marttila pohtii.

Luonnoksessa kiellettyihin kauppatapoihin kuuluvat muun muassa tuoretuotteiden 30 päivän maksuajan ylittäminen tai tilausten peruminen.

Ostaja ei saisi jatkossa muuttaa yksipuolisesti tai takautuvasti toimitussopimuksen ehtoja koskien toimituksen tiheyttä, aikataulua, määrää, laatua tai hintaa.

Epäreiluiksi tavoiksi kaupan ja tuottajan välillä mainitaan myös myymättömien tuotteiden palautus tai hyvitysten maksaminen ostajalle, jos tuotteet eivät mene kaupaksi.

Myös lisämaksut toimitussopimuksen ylläpitämiseksi ovat komission mustalla listalla.

Komissio julkaisee lopulliset lainsäädäntöesityksensä ruokaketjun toiminnasta 11. huhtikuuta.

Lainsäädännön tarkoituksena on parantaa elintarvikeketjun toimivuutta ja erityisesti tuottajan neuvotteluvoimaa EU:ssa.