Teollisuus on hakannut pystyvarantojaan – nyt syksyn puukaupasta odotetaan vilkasta

Puukauppa ja hakkuut painottuvat tänä vuonna syksyyn, Luonnonvarakeskus (Luke) arvioi kesäkuussa julkaisemassaan metsäsektorin suhdannetiedotteessa.

Keväällä yksityismetsien puukauppa kävi poikkeuksellisen kankeasti. Tammi–huhtikuussa tukkipuun kauppa väheni 21 ja kuitupuun 30 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.

Kaupan hiljentymistä edelsi voimakas hintojen lasku varsinkin kuitupuussa.

Kesäkuu toi selvän piikin puukauppaan ja kuukauden aikana ostot kasvoivat edellisvuoteen verrattuna, mutta koko alkuvuoden tarkastelussa ostomäärät olivat edelleen viidenneksen jäljessä edellisvuotta.

”Puukaupan piikki oli juhannuksen hujakoilla, mutta sekin jäi vähän piippuun”, luonnehtii metsänhoitoyhdistys Lapin johtaja Veli-Pekka Korteniemi.

”Odotus on täälläkin, että syksyllä tulisi vahvin hetki.”

Puukauppa vilkastui kesäkuussa ennen keskikesän hiljaisia kuukausia.  Kuva: Kai Tirkkonen

Teollisuudelle näyttäisi kertyneen ostotarvetta, kun Luke ennustaa koko vuoden yksityismetsien hakkuiden jäävän vain kolme prosenttia alle edellisvuoden määrän.

Korteniemen mukaan kesällä kysytyimpiä olivat harvennukset, jotka ovat tehtävissä sulan maan aikaan.

”Syyskuulle kun mennään, talvileimikot alkavat käydä kaupaksi”, Korteniemi ennakoi aiempien vuosien perusteella.

Ostotarvetta hillitsee jonkin verran se, että teollisuudella on edelleen viime vuosilta korjaamatta jääneitä talvileimikoita.

Myös Lapissa edellinen korjuutalvi jäi lyhyeksi esimerkiksi Pellon seudulla, jossa maa ei ehtinyt jäätyä ennen lumipeitteen satamista.

Mäntytukki on käynyt heikommin kaupaksi kuin kuusitukki, joka on ollut kysytyin puutavaralaji. Kuva: Tomi Hirvinen

Kuitupuun hinnat ovat laskeneet noin kolmanneksen viime vuoden kevääseen verrattuna. Jyrkkä lasku tasaantui talvella ja muuttui loivaksi nousuksi, joka jatkui kesäkuulle asti.

Tukin hinnat ovat sen sijaan laskeneet vain vähän viime vuodesta.

Kysytyintä on ollut kuusitukki, josta on pulaa Euroopassa. Kuusitukin hinta päätehakkuilla nousi kesällä keskimäärin 85 euron tuntumaan lähestyen viime vuoden huippuja.

”Kyllähän se kuusi pohjoisessakin on vetänyt, sitä olisi saanut menemään enemmänkin”, Korteniemi vahvistaa.

”Mäntytukkikin on käynyt kaupaksi, mutta veto ei ole ollut sellaista kuin muutama vuosi taaksepäin.”

Myrskytuhopuun tarjonta varsinkin Ruotsissa on hillinnyt mäntytukin menekkiä. Länsi-Suomessakin myrskytuhopuun osuus on ollut paikallisesti suuri. Tuoreen puun kaupalle avautuu jälleen mahdollisuuksia, kunhan ostajien myrskypuuvarannot on käytetty.

”Toive on, että markkinahäiriöstä päästäisiin eroon syksyllä.”

Sellun tuotannon odotetaan vähenevän edellisvuodesta. Vientihintakin laskee Luken ennusteen mukaan. Kuva: Petri Blomqvist

Metsäteollisuustuotteiden kysyntä on jatkunut kautta linjan vaisuna.

Keväällä maailmantalouden kasvuennusteita rukattiin alaspäin, kun sota Iranissa ja sen lähialueilla nosti energian ja raaka-aineiden hintoja.

Talouden epävarmuus heijastuu kuluttajien varovaisuuteen.

Useiden sellutehtaiden tuotanto Suomessa on ollut pysähdyksissä kuukausien ajan edellisvuoden tapaan.

Luke ennakoi sellun tuotannon vähenevän kolme prosenttia edellisvuodesta. Paperin ja sahatavaran tuotanto vähenisivät ennusteen mukaan neljä prosenttia.

Kartongin tuotanto kasvaisi kolme prosenttia Stora Enson Oulun tehtaan ylösajon takia, mutta kartongin samoin kuin useimpien muiden metsäteollisuustuotteiden vientihinta laskee edellisvuoteen verrattuna.

Luke ennakoi tukkipuun hakkuiden hieman kasvavan ja kuitupuun hakkuiden laskevan viime vuodesta. Kuva: Risto Jussila

Myös puun käytön kannalta tärkeä rakentaminen kasvaa Euroopassa aiemmin arvioita heikommin, ennakoi Euroconstruct.

Suomalaisen kuusisahatavaran suhteellisen hyvä imu ei siis tarkoita kysynnän kasvaneen, vaan se on oire Keski-Euroopan kuusipulasta, joka on nostanut tukin hintaa alueella.

Suomen talous on sentään kasvanut viime aikoina vauhdilla, joka on ylittänyt aiemmat ennusteet roimasti.

Heinäkuussa julkaistujen lukujen mukaan alkuvuonna alkanut talouskasvu jatkui huhti–kesäkuussa. Talous kasvoi 0,9 prosenttia vuoden ensimmäiseen neljännekseen verrattuna.

Myös rakentaminen on kasvanut. Kerrostaloja rakennetaan edelleen hyvin vähän, mutta pientalojen kysyntä on kääntynyt alkuvuonna pitkästä aikaa nousuun lupamäärien ja tonttikaupan perusteella.

Pientaloteollisuus ja Hirsitaloteollisuus kertoivat heinäkuussa jäsenyritystensä toimitusmäärien kasvaneen alkuvuonna viisi prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Yritykset ennakoivat kasvun jatkuvan loppuvuonna.

Uusia kerrostaloja on aloitettu hyvin vähän. Omakotirakentamisessa alkaa näkyä kasvua. Kuva: Timo Heikkala

Metsänhoitoyhdistys Lapin Veli-Pekka Korteniemen mukaan alueen erikoisuus on Ruotsin läheisyys. Puu kulkee yhtä hyvin Tornionjoen yli kuin kotimaisille ostajille.

”Ruotsin puun käyttö on jonkinlainen puskuri, se antaa suojaa kotimaisilta suhdannevaihteluilta.”

Vaikka suurin osa puukaupasta perustuu metsätuotteiden vientiin, puun kotimaisella käytöllä ja jalostuksella voi olla paikallista merkitystä. Pienikin toimija tuo aina yhden tarjouksen lisää johonkin leimikkoon.

”Jos tuotanto olisi keskittynyt vain suuriin integraatteihin, kilpailu olisi huomattavasti vähäisempää.”

Samalla suurten yhtiöiden viimeaikaiset investoinnit luovat uskoa tulevaan.

”Oletushan on, että puu käy kaupaksi, koska pohjoiseen on investoitu niin paljon. Kyllä siihen uskaltaa vähän nojata. Uusia laitoksia ei tulla pysäyttämään ainakaan ensimmäisenä.”

Metsäteollisuuden suuret investoinnit pitävät yllä puun kysyntää Pohjois-Suomessa. Kuva on Metsä Groupin Kemin tehdasalueelta. Kuva: Pekka Fali

Joko sinulle tulee MT:n metsäuutiskirje? Saat ajankohtaisia juttuvinkkejä sähköpostiisi tilaamalla maksuttoman metsäuutiskirjeen.