Vuonna 2002 Tuomo Jantunen osallistui retkikokkauksen MM-kisoihin ja tuli toiseksi. ”Olen sanonut, että retkellä paras liikuntapaikka on taukopaikka. Sinne retkeilijä pyrkii, ja se panee hänet liikkumaan.” Kuva: Maria Miklas
Suomen Latua aikoinaan 30 vuotta luotsannut Tuomo Jantunen haluaa saada ihmiset liikkumaan ‒ liikuntaneuvoksen arvonimen hän sai sauvakävelyn edistämisestä
Tuomo Jantusen ansioluettelo hengästyttää. Jantusta voisi luonnehtia samoin sanoin kuin Suomen Latu taannoin itseään: hän on latujen avaaja, kaikenlaisten latujen.Tilaajalle
Ulkoilun lisäksi Jantunen harrastaa lukemista. ”Minulla on laaja kotikirjasto, mutta sinnepä se taitaa minun jälkeeni jäädä. Eihän kukaan enää kirjoja kotiinsa halua.” Kuva: Maria MiklasJoulukuussa Tuomo Jantusen elämässä päättyi tärkeä vaihe, 30 vuotta kestänyt kuntakummius Enonkoskella. Kesämökki on myyty, ja liikuntaneuvosta odottavat uudet haasteet.
Jantunen tuli syntymäkaupunkinsa Savonlinnan naapuriin Enonkoskelle 1980–90-lukujen vaihteessa. Kesämökiksi ostettiin rakennusliikkeen vapaa-ajankeskus Simanin kylästä Saimaan Enonveden rannalta.
”Sinne sopi vaikka kymmenen hengen ryhmä”, muistelee Jantunen.
Vuosien varrella tontille rakennettiin lisää hirsirakennuksia omin käsin ja yhdessä kirvesmies Pertti Makkosen kanssa. Kun Jantunen sai 60-vuotislahjaksi puuveneen, hän rakensi sille venetalaksen.
”Itse kaadoin puut, veistin hirret ja rakensin, mutta suunnittelusta vastasi perhetuttumme, arkkitehti Risto Vuolle-Apiala. Kaksi kesää siinä meni.”
Lippu vaihtui lipputangossa
Kuntakummin tehtäviin kuului Enonkosken aktiivinen kehittäminen. Tapahtumia järjestettiin paljon. Alku oli hankalaa.
”Kymmenen tuhannen euron määrärahaa ei meinannut saada valtuustolta millään. Mutta loppua kohden yhteistyö parani.”
Veistoskilpailujen järjestäminen alkoi 1990-luvulla. Tuomo Jantunen on järjestänyt lukemattomia lumi-, jää- ja hiekkaveistoskilpailuja, myös ulkomailla. Moni kilpailu pidettiin Enonkoskella.
Jantunen tuli hyvin toimeen enonkoskelaisten kanssa. Eteläsavolaista huumorintajua hän kuvaa ”jännäksi”.
Enonkosken-mökistä piti luopua, kun ikä alkoi painaa. Ostajaa ei oikein löytynyt, mutta sitten Sveitsistä otti yhteyttä Tuomon kaima Thomas, joka tuli viime kesäkuussa katsomaan mökkiä ja maksoi käsirahan.
Lopulliset kaupat tehtiin kauniina heinäkuun päivänä, jolle Jantunen suunnitteli tarkan ohjelman. Lipputangossa Suomen lippu vaihtui Sveitsin lippuun, savusauna lämmitettiin ja sen käyttö opetettiin vastantekoa ja selänpesua myöten. Se oli ostajien ensimmäinen kerta savusaunassa.
”Odotin, että he kyselisivät jälkeenpäin mökkiin liittyviä asioita, mutta yhtään yhteydenottoa ei ole ollut.”
Kiilopää kuin toinen koti
Tunturikeskus Kiilopää Sodankylän ja Inarin rajalla on Jantuselle kuin toinen koti. Se on ollut sitä 45 vuotta, ja sinne hän suuntasi myös tämän haastattelun jälkeen. Alun perin Jantusen vei Kiilopäälle hänen työnsä Suomen Latu ry:n toiminnanjohtajana vuosina 1977–2007.
Jantunen ei kyllästy korostamaan Kiilopään merkitystä yleensä ja Suomen Ladulle erityisesti.
”Keskus on keskellä tuntureita mutta vain kuuden kilometrin päässä nelostiestä ja 15 kilometrin päässä Saariselän matkailukeskuksesta”, hän muistuttaa.
Ensimmäiseksi Tunturikeskukseen rakennettiin tie sekä tuotiin sähkö, vesi ja muut perusrakenteet. Päärakennus valmistui vuonna 1964, joten sillä perusteella Tunturikeskus täyttää ensi vuonna 60 vuotta.
Jantusen kauden ensimmäinen hanke oli henkilökunnan rivitalo. Seuraavaksi tehtiin Vuolle-Apialan suunnittelema, lähes 2 000 neliömetrin kokoinen uusi päärakennus.
Alkuaikoina Tunturikeskus oli aina avoinna, vaikka sesonkihaaste oli suuri – ja päinvastainen kuin muussa Lapin-matkailussa, jonka ainut sesonki tuolloin oli kesä.
”Ensilumen hiihdon lanseerasimme heti taloon tultuani. Syksyllä 1977 ensilumi tuli jo 12. lokakuuta, ja sitä tuli paljon. Kiilopäällä otettiin hiihtokuvia, ne toimitettiin Helsinkiin lentokoneella, ja vein ne Helsingin Sanomiin. Kuvat levisivät kaikkialle Suomeen.”
”Silloin luotettiin lumen voimaan, ei niinkään enää. Esimerkiksi nyt Kiilopää on kiinni, vaikka lunta siellä on jo paljon”, Jantunen harmitteli marraskuun alussa.
Tuomo Jantusen aikana Tunturikeskus Kiilopäällä lisättiin jatkuvasti majoituskapasiteettia. ”Rakensimme 65 mökkiä, joista osa lomaosakkeita. Kiilopään tilinpäätöksessä viivan alle ei jätetty mitään. Investoitiin kaikki mitä voitiin.” Kuva: Maria MiklasSuomen Ladun hiihtokokoukset
Sesonki on sittemmin venynyt. Tuomo Jantuselle ensilumen hiihto Kiilopäällä on jo 45-vuotinen perinne. Mukaan ovat tulleet myös huhti-toukokuun hiihdot sekä ruskaretket.
Jantunen muistelee lämpimästi Suomen Ladun työvaliokunnan puheenjohtajan Jaakko Paavelan ideoimia suunnittelukokouksia, jotka järjestettiin hiihtoretkinä.
”Yhdeksänä vuonna me lähdimme matkaan Raja-Joosepista, kävimme läpi kaikki Saariselän kämpät ja suunnittelimme seuraavan vuoden toiminnan. Joka päivä oli iso nuotiohetki, jossa tehtiin päätökset ja minä sihteerinä kirjasin ne ylös.”
Jantunen korostaa, että tunturiin ei pidä lähteä yksin.
”Tässä iässä tutut tunturinkävijät alkavat harveta. No, minä ilmoitin Facebook-sivullani, että otan kavereita mukaan ja tarjoan majoituksen Kiilopäällä.”
Tulijoita oli jonoksi asti. Heistä viiden ensimmäiseksi ilmoittautuneen kanssa Jantunen oli nyt lähdössä hiihtämään.
Sattumuksistaan Lapissa Tuomo Jantunen on kertonut myös Kiilopään kiehisiä -kirjassaan (Väyläkirjat 2021) sekä suosituissa Tuomon tarinailloissa, joita hän on pitänyt eri puolilla maata yli 50. Ensi keväänä tarinaillat taas jatkuvat.
Tuomo Jantunen toi haastatteluun mukanaan kävelysauvat, joissa on uudenlainen, joustava kahva. ”Liikuntaan tarvitaan uusia houkuttimia, ja nämä ovat hyvät. Toivottavasti ne saadaan ensi keväänä kauppoihin.” Kuva: Maria MiklasTahko Pihkalan opeilla
Liikuntaneuvoksen arvonimen Jantunen sai työstään koko kansan liikuntalajin sauvakävelyn hyväksi. Sauvakävelyn juuret ovat huippu-urheilun harjoittelussa aina 1950-luvulta lähtien.
Sauvakävelyä tämä kansa tarvitsisi edelleen, kun jo lapsetkin alkavat uupua liikkumattomuuteen. Mitä pitäisi tehdä?
Jantunen palauttaa mieliin Lauri ”Tahko” Pihkalan (1888–1981) opit, joita hän kuunteli esimerkiksi 1970-luvun lopulla ollessaan Pihkalan autonkuljettajana.
”Toisin kuin joskus kuulee sanottavan, Pihkalan opit eivät ole ollenkaan vanhentuneet.”
Tahko Pihkalan perustamat organisaatiot – esimerkiksi Suomen Latu, Pesäpalloliitto ja Suunnistusliitto – voivat hyvin. Salpausselän kisat ovat edelleen Suomen tunnetuin talviurheilukilpailu. Suomen Urheiluopisto Vierumäellä uudistuu, ja sen kylkeen on perustettu Tahkon esittämällä tavalla liikunnallinen lomanviettokohde. Yhtä vain ei saada kuntoon. Pihkala sanoi jo 1930-luvulla, että yksi ja sama organisaatio ja varsinkaan samat johtajat eivät voi hoitaa sekä kansanliikuntaa että huippu-urheilua.
”Tätähän Olympiakomitea yrittää, mutta tuloksia ei ole näkynyt”, Jantunen huomauttaa.
Liikunta onnistuu, kun siitä tehdään rutiini. ”Minulla se on tunnin lenkki joka päivä. Se on minun tavoitteeni, ja sen pystyn täyttämään.” Kuva: Maria MiklasOma tavoite tukemaan
Tahko Pihkala puhui jo 1910-luvulla ”liikunnanvastaisesta kehityssuunnasta”. Nettikausi ja ruudun tuijottaminen lienee vienyt sen aivan uuteen mittakaavaan.
Tuomo Jantusen mukaan liikunta on asia, jota pitää alkaa edistää lapsuudesta lähtien ja jota pitää edistää koko elämän ajan niin ihmisen itsensä kuin yhteiskunnan voimin.
Yksi hyvä esimerkki ovat Luonnossa kotonaan -päiväkodit, joista ensimmäistä Jantunen oli perustamassa 1990-luvulla Helsingin Vuosaareen.
Luontopäiväkodeissa lapset ovat koko päivän ulkona. Ateriatkin syödään metsässä, ja päiväunet nukutaan laavuissa tai teltoissa.
”Nyt niitä päiväkoteja on jo 60. Yllätyin, kun näin tänä aamuna, että Britannian yleisradioyhtiö BBC haastatteli luontopäiväkotilaisia.”
Koulujen hiihtoloma – Tahko Pihkalan idea sekin – on Jantusesta edelleen tarpeellinen. Kouluahan muutenkin esitetään nykyään ratkaisijaksi kaikkiin ongelmiin, vaikka tiedetään, että oppituntien määrä on rajallinen.
Jantusen mielestä lapset pitäisi saada alusta alkaen liikkumaan rutiininomaisesti ilman, että siitä tehdään numeroa.
Esimerkiksi Keravalla opetussuunnitelmaan on sisällytetty päivittäinen 15 minuutin keppijumppa oppilaille ja opettajille. Jantusen mielestä idea on hyvä, kunhan keppijumppa vedetään läpi oikein.
”Huonosti vedettynä se voi olla liian kuormittavaa.”
Tuomo Jantusen mukaan liikunnan lisääminen onnistuu, kun ihminen osaa asettaa itselleen oikeanlaisia tavoitteita.
”Joku voi innostua laturetken hiihtämisestä, joku toinen siitä, että pääsee joka päivä ulos. Itselle sopiva tavoite toimii.”
Tuomo Jantunen
Ikä? 76
Perhe? Puoliso Katri
Koti? Helsingin Kulosaaressa
Työura? Muun muassa Suomen Ladun pitkäaikainen toiminnanjohtaja (1977–2007)
Tunnetaan? Terveysliikunnan edistäjänä ja Tuomon tarinailloista
Lempitunturi? Kiilopää
Paras retkieväs? Nuotiolla kypsennetty kala ja liekitetyt letut. Kannolle liina ja kuksaan mustikkamehua.
Toiseksi parasta ulkoilun jälkeen? Kaunokirjallisuuden ja historiateosten lukeminen
Artikkeli on julkaistu Aarteessa 11/2023.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
