Villisika leviää länteen ja supikoira pohjoiseen – Etelässä harmia tuottaa valkohäntäpeurakannan kasvu

Valkohäntäpeurojen kanta Etelä-­Suomessa on edelleen kasvanut ennätyksellisistä kaatomääristä huolimatta. Peurakolarit ovat joillakin tieosuuksilla jokapäiväisiä. Omakotiasujat ovat kyllästyneet siihen, että peurat popsivat pihasta hyöty- ja koristekasvit.

Liian suuri peurakanta aiheuttaa merkittävää haittaa maa- ja metsätaloudelle. Pieniä metsäpuiden taimia syövät peurojen lisäksi myös metsäkauriit.

Suomen riistakeskus on myöntänyt nyt alkaneelle valkohäntäpeuran pyyntikaudelle poikkeusluvan, jonka nojalla Helsinki–Tampere–Pori -alueen lounaispuolen tihentymäalueilla voi käyttää keinovaloa tai yöammuntaa varten tarkoitettuja tähtäinlaitteita. Tekniikoita voi käyttää vain vahtimismetsästyksessä metsästyksen johtajan ennalta hyväksymässä paikassa.

Poikkeuslupa helpottaa peurankyttäystä. Varsinkin lumettomina talvina peurojen saapuessa ruokintapaikoille on jo niin pimeää, että apukeinoja tarvitaan eläimen varmaan tunnistamiseen ja asianmukaiseen, heti tappavaan riistalaukaukseen.

Peuraa saa metsästää syyskuun alusta helmikuun puoliväliin asti. Tälle metsästyskaudelle on myönnetty lähes 78 000 valkohäntäpeuran pyyntilupaa. Yhdellä luvalla saa kaataa yhden aikuisen tai kaksi vasaa.

Valkohäntäpeuran metsästys käy jo työstä Lounais-Suomen tihentymäalueiden metsästysseuroille. Kuva: Kimmo Haimi

Keinovaloa ja yötähtäinlaitteita voi käyttää ilman poikkeuslupaa supikoiran pyynnissä ja kiinteää valoa villisian metsästyksessä. Kymenlaaksossa on lisäksi ollut erillinen poikkeuslupa, joka sallii yötähtäimien käytön villisian pyynnissä.

Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan Suomessa oli kuluvan vuoden alussa noin 3 500 villisikaa. Niitä on koko Etelä-Suomessa, mutta tihein kanta on itäisellä Uudellamaalla ja Kaakkois-Suomessa. Viime vuonna saaliiksi saatiin 1 211 villisikaa.

Villisika aiheuttaa suuria riskejä maataloudelle ASF:n eli afrikkalaisen sikaruton leviämisuhan takia. Afrikkalainen sikarutto on EU:ssa ja Suomessa lakisääteisesti vastustettava eläintauti. Yksikin Suomessa havaittu tautitapaus vaarantaisi suomalaisen sianlihan viennin. Tautia on jo havaittu Baltian maissa ja Venäjällä.

Villisian metsästys on vaativaa. Sika liikkuu pitkiä päivämatkoja, se on älykäs, varovainen ja nopea, ja sillä on terävät torahampaat. Haavoittunut villisika voi muodostaa uhan sitä jäljestävälle henkilölle ja metsästyskoiralle.

Metsästäjäliitto on kouluttanut jäseniään villisian tehokkaaseen ja turvalliseen metsästykseen sekä turvalliseen saaliinkäsittelyyn yhteistyössä Ruokaviraston kanssa.

Villisian leviämiseen liittyy uhka afrikkalaisen sikaruton pääsystä Suomeen. Kuva: Petteri Kivimäki

Suomen sorsalajeilla menee huonosti, ja jo yli puolet lajeista on luokiteltu jollakin tasolla uhanalaisiksi. Vieraspetojen epäillään olevan tähän mahdollisesti yksi syypää.

Vieraslaji supikoira osoittautui Helsingin ja Aarhusin yliopiston keinopesäkokeissa luontaisia nisäkäslajeja yleisemmäksi sorsanpesärosvoksi. Supikoira kävi tuhoamassa pesiä rannoilta ja myös metsästä vesistöjen läheltä.

Riistakamerat paljastivat, että monilla pesillä vieraili useampi peto. Varislinnut hoksasivat pesät usein ensimmäisinä, ja rikotut munat houkuttelivat paikalle nisäkäspetoja. Minkki ja supikoira vierailivatkin usein jo muiden rosvoamilla pesillä.

Luonnonvarakeskuksen tutkimuksissa on havaittu, että monen vesilintulajin pesimäkannan taantuminen erityisesti rehevillä järvillä osuu ajallisesti yhteen supikoiran ja minkin runsastumisen kanssa. Tämä kävi ilmi tutkittaessa kalastaja Pentti Linkolan Hämeessä keräämien aineistojen avulla vesilinnuston pitkän aikavälin muutoksia jaksolta 1951–1970 jaksolle 1996–2015.

Haitalliseksi vieraslajiksi luokiteltu supikoira on erittäin tehokkaasti lisääntyvä ja leviävä sopeutuja, joka viihtyy monenlaisissa elinympäristöissä. Nykyisin sen säännöllinen levinneisyys ulottuu Tornio–Suomussalmi -linjalle, ja Lapissakin voi esiintyä harhailijoita. Supikoira lisää myös uhkaa rabieksen paluusta Suomeen.

Supikoiraa saa metsästää ympäri vuoden. Vuotuinen saalis on nykyään noin 200 000 supikoiraa.

Artikkeli on julkaistu Aarteessa 8/2021.

• Suomen Metsästäjä­liitto täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Jos koronatilanne sallii, tavoitteena on järjestää pyhäinpäivän viikonloppuna eri puolilla maata Juhlapeijaisia.
• Peijaisissa tarjoillaan kansalle esimerkiksi hirvi- tai peurasoppaa. Tarkoituksena on nostaa esille ekologinen riistaruoka ja esitellä metsästystä ja seuratoimintaa.