Metsämarjojen satoennustetta tarkennetaan – ”Siihen ei ole mitään muuta keinoa kuin vetää kumisaappaat jalkaan ja mennä metsään tutkimaan tilannetta”

Luonnonvarakeskus (Luke) on seurannut metsämarjojen satoa vuodesta 1997. Seurannalla pyritään palvelemaan kansalaisia. Kolme miljoonaa suomalaista pohtii vuosittain, mistä päin maata parhaat marjapaikat löytyvät ja mihin aikaan kesästä marjaan kannattaa lähteä.

Myös kaupalliset marjanostajat ja -jalostajat hyödyntävät ennusteita hankinnan suunnittelussa. Siksi marjasadon seurannassa tehdään yhteistyötä esimerkiksi Suomen 4H:n kanssa.

Luke ja Ilmatieteen laitos yhdistävät aineistonsa kesäsäiden ja marjasatojen välisen yhteyden tarkemmaksi selvittämiseksi kaksivuotisessa Marjasää-hankkeessa. Aineistoja yhdistämällä tuotetaan marjasatomalleja, joita voidaan hyödyntää aiempaa tarkempien ennusteiden laadinnassa.

Luonnonmarjojen satoennusteet perustuvat eri puolilla Suomea sijaitseviin havaintometsiköihin, joihin perustettujen koeruutujen avulla seurataan kukinnan, raakileiden ja kypsien marjojen määrää ja kehittymistä.

Seurantaverkoston ytimessä ovat 4H-nuoret paikallisten 4H-yhdistysten ja 4H-liiton kautta.

Seurantaa voi kuitenkin tehdä kuka tahansa luonnossa liikkuva. Halutessaan havainnot voi kirjata marjahavainnot.fi-palvelussa, jolloin seurannan kattavuutta pystytään parantamaan.

”Marjasatoihin vaikuttavat säätekijät tunnetaan kuvailevalla tasolla aika hyvin. Nyt meillä on Luken marjasatoseurannan ja Ilmatieteen laitoksen sääseurannan ansiosta käytössämme laajat aineistot säätietoihin perustuvien marjasatomallien pohjaksi”, kertoo Luken erikoistutkija Rainer Peltola.

”Ennusteiden pohjalta luotavat mallit ovat tärkeitä, mutta ne eivät yksin riitä. Mallien toimivuus pitää tarkistaa, eikä siihen ole mitään muuta keinoa kuin vetää kumisaappaat jalkaan ja mennä metsään tutkimaan tilannetta”, Peltola muistuttaa.

Marjasää-hankkeen maastotöitä tekee kaksi biologisten tieteiden opiskelijaa, jotka työskentelevät Savon, Kainuun ja Lapin alueilla. He raportoivat marjasatotilanteesta paitsi Luken ja Ilmatieteen laitoksen tutkijoille myös suurelle yleisölle sosiaalisen median kanavien kautta.

Parhaillaan metsissä ja soilla seurataan mustikan sekä suomuuraimen kukkimista ja raakilemäärän kehittymistä. Juhannuksen jälkeen voidaan kertoa havaintojen pohjalta ensimmäisiä satoennusteita.

Mikäli sääennusteet toteutuvat , sateisen sään jälkeen tuleva lämpöaalto vauhdittaa kukintaa useilla alueilla juhannuksen jälkeisellä viikolla.