Petri Vanhala: ”Valtakunnansovittelija tarvitsee pian bussilasteittain piirisovittelijoita”

Miksi paperimiehet saavat niin hyvää palkkaa suhteessa muihin teollisuustyöntekijöihin?

On enemmänkin legendaa, että paperi­miehillä olisi kovat palkat. Samansuuruista palkkaa maksetaan kolmivuorotyötä tekeville raskaan kemian, terästeollisuuden ja satamien työtekijöille.

Tuotettua tonnia kohden suomalaisten paperimiesten palkat ovat huomattavasti pienemmät kuin keskieurooppalaisilla ja ruotsalaisilla kollegoilla. Tämä johtuu siitä, että työvoima koneilta on vuosien saatossa vähennetty puoleen ja jäljelle jääneiden työntekijöiden tehtävänkuvat ovat laajentuneet.

Palkan osuus paperin tuotantokustannuksista on vain seitsemän prosenttia. Kartongin valmistuksessa palkan osuus on tämän alle, ja selluteollisuudessa se on vain kolmisen prosenttia.

UPM:n lakkautettavalta Kaipolan tehtaalta jää työttömäksi satoja ihmisiä. Mitä Paperiliitto tekee heidän hyväkseen?

Liiton työttömyyskassa neuvoo kädestä pitäen työttömäksi jääviä muun muassa työttömyysturva-asioissa ja lomakkeiden täytössä. Paperiliiton Kaipolan ammattiosasto jatkaa toimintaansa. Se toimii eräänlaisena ukkosenjohdattimena ja järjestää tilaisuuksia, joissa paperimiehet pääsevät tapaamaan toisiaan.

Olemme lobanneet yhtiöön päin, että työntekijöiden muutosturva olisi parempi, mutta tässä emme ole onnistuneet.

Oliko Metsäteollisuus ry:n ilmoitus siirtymisestä paikallisiin sopimuksiin yllätys?

Totta kai se oli yllätys. Ihan tällaista emme odottaneet. Olimme ajatelleet asian menevän niin, että kolmessa isossa konsernissa alkavat konsernikohtaiset työehtosopimusneuvottelut.

Suurin syy Metsäteollisuuden päätökseen lopettaa valtakunnalliset työehtosopimusneuvottelut lienee se, että konsernit ovat toiminnaltaan niin erilaisia. Metsä Group investoi Suomeen, UPM etupäässä ulkomaille, ja Stora Enso on siinä välissä.

Miten Metsäteollisuuden päätös luopua keskitetyistä työehtosopimuksista muuttaa Paperiliiton asemaa?

Teollisuus on tehnyt oman päätöksensä, mutta me emme ole tehneet mitään muutosta toimintaamme. Lähdemme siitä, että Paperiliitto edustaa paikallisissa neuvotteluissakin jäseniään ja on edelleen neuvotteluosapuoli. Pohdimme mahdollisia organisaatiomuutoksia ensi kesän liitto­kokouksessamme.

Nykyiset työehtosopimukset ovat voimassa vuoden 2021 loppuun, ja sitten aletaan valmistautua seuraavaan kierrokseen. Nähtäväksi jää, käydäänkö neuvotteluja silloin konserni-, tehdas- vai konetasolla. Siihen ei ole vastausta kenelläkään. Paperiliitto edustaa joka tapauksessa edelleen jäseniään.

Kuinka Paperiliitto varmistaa, että tehtaiden luottamusmiehet osaavat neuvotella hyvän paikallisen sopimuksen?

Nykyisissä sopimuksissakin on ollut paljon paikallista sopimista. Olemme valtakunnallisesti liittojen kesken sopineet esimerkiksi vuosilomalakia huonommista ehdoista, sillä paperimiehillä on vain kolmen viikon kesäloma. Paikallisesti ei voida kuitenkaan sopia työlainsäädäntöä huonommista ehdoista. Tästä tuleekin mielenkiintoinen tilanne.

Koulutamme kaiken aikaa aktiivisesti luottamusmiehiämme ja pidämme heidät jatkossakin hyvässä opissa. Enemmän olen huolissani työnantajapuolen neuvotteluosaamisesta. Kolme isoa konsernia ovat jo alkaneet palkata kiireen vilkkaa henkilöstöhallinnon osaajia. Suomessa on kuitenkin paljon pieniä metsäteollisuusyksiköitä, eikä niillä ole riittävää henkilöstöhallinto-osaamista. Meidän pitää puolin ja toisin turvata se, että uusi järjestelmä menee järkevästi maaliin.

Maahan saattaa tulla jopa monta sataa uutta työehtosopimusta. Kuka alkaa tulkita ja sovitella niitä? Valtakunnansovittelija tarvitsee pian bussilasteittain piirisovittelijoita.

Millaisena näet metsäteollisuuden tulevaisuuden Suomessa?

Suomessa tulee aina olemaan isossa määrin metsäteollisuutta. Olen silti huolissani siitä, kuinka yhteiskunta suhtautuu teollisuusinvestointeihin.

Finnpulp halusi rakentaa Kuopioon sellutehtaan, ja korkein hallinto-oikeus eväsi luvan äänestyspäätöksellä. Tämä on aivan väärä signaali metsäteollisuuteen sijoittaville yrityksille tai yksityisille ihmisille. Kannattaako Suomen metsäteollisuuteen sijoittaa, jos valtiovalta torppaa investointeja? Torppaamisen sijasta pitäisi pikemminkin taistella kaikista uusista teollisuusinvestoinneista.

Kemin uusi sellutehdas saa toivon mukaan ympäristöluvan, sillä tehtaan vaikutus kansantalouteen olisi merkittävä.

Isojen investointien lupamenettelyyn pitäisi puuttua. Nyt lupamenettelyt ovat aivan liian pitkiä, sillä investoija haluaa tietää mahdollisimman pian, onnistuuko investointi Suomeen.

Suomen hallitukselta oli hyvä päätös pudottaa energiavero Euroopan unionin sallimaan minimiin. Se vahvistaa kilpailu­kykyämme.

Onko EU:n vihreän kehityksen ohjelma (Green Deal) uhka vai mahdollisuus?

Viimeisimmät päätökset metsästrategiasta näyttävät siltä, että Euroopan unionin suhtautuminen Suomen metsiin menee parempaan suuntaan. Meidän pitää kääntää EU:n viherryttämisohjelma mahdollisuudeksi muun muassa metsäteollisuuden uusilla tuoteinnovaatioilla, ja sen me teemmekin.

Millaisia terveisiä haluat lähettää suomalaisille metsänomistajille?

Arvostan metsänomistajia suuresti. Toivon, että metsänomistajat ja metsäasiantuntijat jaksavat pitää yllä loistavaa metsänhoito-osaamistaan ja että jokainen metsänomistaja pitäisi edelleen metsistään hyvää huolta.

Olemme kaikki samassa veneessä, sillä metsällä on arvoa vain silloin, kun puulla on kysyntää.

Metsät ovat kansallisaarteemme. Suomeen mahtuu hyvin sekä teollisuus- että virkistysmetsää. Metsästä on tullut muoti-ilmiö, mikä on hyvä asia. Paperiliittokin omistaa yhdessä Teollisuusliiton kanssa metsää. Ostimme palstat aikanaan UPM:ltä.

Milloin kävit viimeksi metsässä ja mitä siellä teit?

Kävin tänä aamuna ennen työpäivän alkua metsälenkillä Oulunkylässä.

Artikkeli on julkaistu Aarteessa 10/2020.