Maa- ja metsätalouden tuottoon nähden korkeat vuokrat houkuttelevat maanomistajia tarjoamaan maitaan aurinkovoimala-alueeksi. Arkistokuva. Kuva: Petteri Kivimäki
Aurinkovoimaloita suunnitellaan entisille turvesoille mutta myös umpimetsään ‒ paneelien peittoon saattaa jäädä tuhansia hehtaareja
Aurinkovoiman tuotanto harppaa lähivuosina kertaheitolla pienvoimaloista suuriin, jopa satojen hehtaarien laajuisiin yksiköihin.Tilaajalle
Yksi tuotettu gigawattitunti aurinkosähköä vaatii noin yhden hehtaarin maata. Tavallisen kesäpäivän sähkönkulutuksen kattaminen aurinkosähköllä Suomessa vaatisi viime kesän kulutuslukemilla ja nykyteknologialla 8 000–9 000 hehtaaria paneeleita. Kuva: Petteri KivimäkiTähän saakka valtaosa Suomen aurinkosähköstä on tuotettu pienissä voimaloissa erilaisten rakennusten katoilla ja tonteilla, mutta tilanne on muuttumassa nopeasti lähivuosina.
Useat hankekehitys- ja energiayhtiöt suunnittelevat jopa satojen hehtaarien laajuisia aurinkovoimaloita eri puolille maata.
Kantaverkkoyhtiö Fingridin mukaan aurinkovoimaloiden liityntäkyselyitä on tehty tänä vuonna yhteensä yli 33 gigawatin edestä. Kaikkien näiden hankkeiden toteutus vaatisi yli 30 000 hehtaaria maata.
Monin paikoin aurinkovoimaloita suunnitellaan entisille turvesoille, jotka ovat valmiiksi puuttomia.
Turvetuotantoalueita on eniten Pohjanmaan maakunnissa. Alueen voimalainvestointeja rajoittaa se, että länsirannikkoa myötäilevän, vuonna 2017 valmistuneen pääsiirtolinjan kapasiteetti on runsaan tuulivoimarakentamisen takia jo täynnä.
Siirtoverkkoa ajatellen suuret aurinkovoimalat sopisivat parhaiten Etelä-Suomeen, missä sähkönkulutuskin on suurinta.
Suurin energiantuotantopotentiaali aurinkovoimalla puolestaan on Etelä- ja Lounais-Suomessa.
Osa nyt kaavailluista aurinkovoimaloista sijoittuisi metsävaltaisille alueille.
Suurin MT:n tiedossa oleva hanke on suunnitteilla Huittisiin.
Sun 2 Oy kaavailee metsävaltaiselle, enintään 760 hehtaarin hankealueelle voimalaa, jonka enimmäisteho olisi 600 megawattia ja vuotuinen tuotanto enimmillään 550 gigawattituntia.
Vertailun vuoksi: Kaikkien Suomen sähköverkkoon tähän mennessä liitettyjen aurinkovoimaloiden teho on yhteensä noin 500 megawattia.
Sun 2:n mukaan Huittisten aurinkovoimala olisi laajimman vaihtoehdon toteutuessa Pohjoismaiden suurin.
”Jos koko Suomen hiilineutraaliutta tavoitellaan, ei ole muuta tietä kuin tämän mittakaavan teolliset laitokset”, näkee Sun 2 Oy:n toimitusjohtaja, rakennusneuvos Seppo Malmi.
Huittisten voimalan rakentaminen maksaisi satoja miljoonia euroja. Niitä Sun 2:lla ei ole omasta takaa, vaan tarkoitus on toimia hankekehittäjänä ja myydä valmiiksi suunniteltu ja luvitettu alue aurinkovoimaloita toteuttavalle ja operoivalle toimijalle.
”Pääoman tarve on suuri, tässä on kapeikko jopa Suomen mittakaavassa”, Malmi toteaa.
Rahoituksen saantia vaikeuttavat yhtä aikaa korkea inflaatio ja nouseva korkotaso.
”Se ei tietysti ole hyvä yhtälö, se on merkittävä tekijä lyhyellä aikavälillä.”
Malmi ei kuitenkaan usko rahoituksen puutteen vaarantavan hankkeen toteuttamista.
”Neuvotteluja on käyty sekä suomalaisten että kansainvälisten toimijoiden kanssa, mielenkiintoa ja vaihtoehtoja on. Tämä hanke tulee toteutumaan.”
Sun 2 on tehnyt sopimukset kaikkien hankealueen maanomistajien kanssa. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma on parhaillaan lausunnoilla. Malmin mukaan maanomistajat ovat ottaneet hankkeen hyvin vastaan.
MTK:n ympäristöasiantuntijan Markus Nissisen mukaan aurinkovoimayhtiöt ovat tarjonneet maanomistajille valtaosin asiallisia sopimuksia.
”Onnenonkijoita ei ole nyt siinä määrin kuin kymmenen vuotta sitten tuulivoimahankkeissa. Silloin kokeiltiin kepillä jäätä. Nyt tarjotaan useimmiten parempia sopimuksia alusta asti.”
Voimala-alueiden maasta tarjotaan maa- ja metsätalouden tuottoon nähden korkeita vuokria. Vuokra-ajat ovat pitkiä tuulivoimahankkeisiin verrattuna, jopa 50 vuotta. Osa toimijoista tarjoaa mahdollisuutta maan myyntiin. Sopimuksissa on pykälät myös vakuuksista konkurssin ja voimaloiden purkamisen varalle.
Nissisen mielestä ongelma on, ettei aurinkovoimaloiden sijoittumista juurikaan ohjata.
”Hankkeiden valmistelu on ihan villiä länttä. Lainsäätäjä ei ole ehtinyt hommaan mukaan.”
Ristiriitaisinta on aurinkovoimaloiden rakentaminen metsän tilalle.
”Yhteiskunnassa tulisi pohtia, pitäisikö isot aurinkovoimalat ohjata valmiiksi avoimille alueille. Valtavista, pysyväisluonteisista aukoista aiheutuu todellista metsä- ja luontokatoa, se on erittäin voimakasta maankäytön muutosta.”
Metsien raivaaminen aurinkovoimaa varten vähentää niiden hiilinielua. Nykyisessä hiilipäästöjen ja -nielujen laskennassa voimaloiden aiheuttama metsäkato asettaa paineita metsätaloudelle, koska hiilinielun ylläpitämiseksi vaaditaan hakkuiden rajoittamista.
”EU-vaikuttamisessa pitäisi tuoda esille, että metsätalous ei aiheuta metsäkatoa, vaan muu maankäyttö.”
Tuulivoimaan verrattuna aurinkovoimalat vaativat paljon yhtenäistä, paljasta maata, Nissinen huomauttaa.
”Tuulivoimala-alueilla metsätalous ja maatalous säilyvät. Silloin myös hiilinielu säilyy. Vain kolme prosenttia voimala-alueiden pinta-alasta menee rakenteisiin, lisäksi tulevat siirtolinjat.”
MTK kannattaa aurinkovoimahankkeitakin, jos maanomistajat ovat niille myönteisiä, Nissinen korostaa. Eniten ristiriitoja aiheuttavat voimajohdot.
Aurinkovoimaloissa on maanomistajien kannalta se hyvä puoli, että niiden talous ei kestä kovin pitkiä sähkönsiirtolinjoja. Sen vuoksi voimalat pyritään sijoittamaan lähelle olemassa olevaa sähköverkkoa ja kytkentäpaikkoja.
Linjojen alle jäävien maiden pakkolunastuksia tarvitaan täten paljon vähemmän kuin tuulivoimahankkeissa.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
