Lahopuun määrän kasvattaminen nähtiin myös riskinä Metsäpäivien avauksessa

Koronatauon jälkeen Helsingissä järjestetyt Metsäpäivät pureutuvat tänään ja huomenna perjantaina alan monitavoitteisuuteen. Siihen liittyen jo avauskeskustelussa nousi esiin myös metsänomistuksen liiallisen sääntelyn kääntöpuoli.

"Metsätalouden monitavoitteisuus ja metsän monimuotoisuus tukee ilmastonmuutokseen sopeutumista. Samalla monitavoitteisuus tukee metsäalan menestystä, kun kohdataan yhteiskunnan isoja muutoksia", totesi Suomen Metsäyhdistyksen puheenjohtaja Eeva Hellström.

PTT:n tutkimusjohtaja Paula Horne painotti, että päätöksen teko metsistä on entistä enemmän metsänomistajien omissa käsissä. Heistä suurin osa hoitaa metsiään monitavoitteisesti. Mukaan mahtuu myös joukko metsänomistajia, joilla ei ole selkeää tavoitetta metsäomistukselleen.

Horne näki erilaiset tavoitteet jossain määrin ristiriitaisina, jos niitä sovelletaan samassa metsikössä.

MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtajan Mikko Tiirolan mukaan perhemetsätalouden monitavoitteisuus on vastaus yhteiskunnan moniin odotuksiin. Liittyvät ne sitten puuntuotantoon, ilmastoon, monimuotoisuuteen tai virkistykseen.

"Näissä asioissa riittää savottaa EU:n suuntaan. Ehtona on, että tavoitteisiin haettaisiin ratkaisuja metsänomistajan omaisuudensuojaa kunnioittaen ja markkinamalleja kehittäen eikä tulla hakemaan tikkaria pois metsänomistajan kädestä."

Tiirolan mukaan sääntely tai perusoikeuksien rajoittaminen johtaa turhaan vastakkainasetteluun ja jopa aavistushakkuisiin.

"Pelkäänpä pahoin, että esimerkiksi lahopuihin liittyvät karttaharjoitukset johtavat siihen, että monitavoitteisetkin metsänomistajat ryhtyvät arastelemaan sinänsä tärkeäksi kokemansa asian toteuttamista, jos pelkona on oman metsän käytön rajoitukset."

Myös metsänomistaja Matti Heikkilä Siikajoelta nosti esiin lahopuun. "Lahopuuta pitäisi olla, mutta ei liikaa."

Metsänomistajille sopivat markkinaehtoiset luontoarvo-, virkistysarvo- että hiilensidontapalvelut. Tiirolan mukaan virkistys- tai luontoarvokauppaa voisi käyttää esimerkiksi ekologiseen kompensaatioon.

"Tiedämme vapaaehtoisen metsiensuojeluohjelma Metson kokemusten kautta, että tarjontaa näille palveluille syntyy vapaehtoisten markkinamallien kautta. Hiilimarkkinassakin haluamme olla mukana, eikä sen tarvitse olla fiksusti toteutettuna vastakkaista teollisuuden puunhankinnalle", totesi Tiirola.

Puukauppaan ja hakkuisiin liittyvään naapurikuulemisiin Tiirola ei halua mennä. Se toisi vuosittain solmittaviin 100 000 puukappaan valtavan byrokratian.

Metsäpäivien käytäväkeskusteluissa pohdittiin Metsäpäivien merkitystä. Pientä kritiikkiä tuli siitä, että erilaisista teemoista keskustelemaan oli kerätty aika samalla tavalla ajattelevia alustajia.

Pakkaa olisi sekoittanut ja asiaa edistänyt, jos keskusteluihin olisi valittu vastakkaisia mielipiteitä ajavia alustajia.