Metsä nyt: Dronella kirjanpainajia vastaan
Stora Enso kehittää palvelua, jolla kirjanpainajatuhot havaitaan pienoiskoptereiden avulla jo ennen kuin ihmissilmä pystyy ne näkemään.Tilaajalle
Ilmaston lämpenemisen myötä kirjanpainajatuhojen arvioidaan kasvavan. Dronella voidaan nopeasti ja tehokkaasti tutkia, onko kuusikko altistunut tuhoille. Kuva: Stora Enso”Kirjanpainaja on taloudellisesti merkittävin kuusen tuholainen Suomessa”, sanoo Stora Enson metsäasiantuntija Saana Pulkkinen.
Kirjanpainajahyönteisten parveilu alkaa yleensä toukokuun loppupuolella, kun ilman lämpötila on parikymmentä astetta.
Metsänomistajien on hyvä alkukesästä tarkkailla etenkin hakkuualueiden reunoilla olevia kuusia ja metsissä olevia tuulenkaatoja. Jos puiden pinnoille on ilmestynyt pieniä kahvinruskeita purukasoja, puuhun on iskeytynyt kirjanpainaja.
Stora Ensossa on kehitetty menetelmää, jolla metsien terveyttä voi seurata virtuaalisesti hyödyntämällä pienoiskoptereiden eli dronejen keräämää tietoa.
Droneen kytketty multispektrikamera kuvaa valon eri aallonpituuksia ja tunnistaa puut, joiden nestekierto on häiriintynyt.
”Kirjanpainajan toukat syövät puun nilakerrosta ja katkaisevat puun sisäisen nesteidenkierron. Kun nesteiden määrä vähenee ja havunneulasten solut kuivuvat, neulaset heijastavat auringonsäteitä eri tavalla. Dronella voimme kuvata valon heijastuvuutta niin näkyvän valon kuin lähi-infrapunan aallonpituuksilla”, kertoo Pulkkinen.
Se tarkoittaa, että kamera tunnistaa sairastuneen puun jo ennen kuin ihmissilmä pystyy sitä havaitsemaan.
”Kirjanpainajatuhojen estämisessä nopeus on valttia. Dronejen avulla voimme kartoittaa suurempia alueita nopeammin ja näemme jo varhaisessa vaiheessa, ovatko puut sairastuneet.”
Aina puun sairastumisen syynä ei ole kirjanpainaja.
”Tällä menetelmällä saamme kuitenkin hälytysmerkin, että on syytä lähteä paikan päälle metsään tarkistamaan tilanne.”
Hyötyä metsänomistajille
Dronekuvauspalvelua on tarkoitus lähitulevaisuudessa tarjota myös yksityisille metsänomistajille.
”Tällä hetkellä laskentamallimme luokittelee puut terveiksi, sairaiksi tai kuolleiksi 86 prosentin tarkkuudella. Se on hyvä tulos, mutta ennen palvelun markkinointia haluamme kerätä vielä lisää materiaalia ja tarkentaa mallia”, sanoo Pulkkinen.
Palvelun avulla metsänomistaja saa nopeammin ja parempaa tietoa metsiensä terveydestä ja pystyy paremmin kohdentamaan vaikkapa hakkuutoimenpiteitä.
”Metsänomistajan ei välttämättä tarvitse itse käydä koko metsää läpi, vaan hän voi palvelusta nähdä kuolleiden puiden keskittymät ja sen, onko niiden ympärillä sairastuneita puita. Silloin hän ehtii saada vielä tukista jalostushyödyn ennen kuin kuolleita puita tulee enemmän.”
Artikkeli on julkaistu Aarteessa 5/20.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
