Video: Kouvolalainen Peter Tarvainen kävi tutustumassa Salpalinjaan – "Kun on hereillä, niin hyvä siellä on kulkea"

Salpalinjan vaellusreitillä pääsee nauttimaan luonnosta historiallisesti merkittävissä maisemissa.

Salpalinja, viralliselta nimeltään Suomen Salpa, oli talvisodan jälkeen vuosina 1940–1941 ja 1944 Suomen itärajan tuntumaan rakennettu puolustuslinja, joka ulottui Virolahdelta Savukoskelle.

Kouvolalainen Peter Tarvainen kävi puolestamme katsomassa, millaisen talvisen elämyksen Salpalinjan vaellus tarjoaa. Ja onhan siinä tunnelmaa. Vanhoja bunkkereita, kaunista luontoa. Tällainen retkiympäristö herättää monenlaisia ajatuksia.

Mutta aivan silmät ummessa ei Salpalinjaa voi vaeltaa. Johtuen sotarakennelmista, reitillä on runsaasti mahdollisuuksia pudota erilaisiin kaivantoihin.

"Siellä on kyllä hyvin merkitty varoitusmerkein nuo vaaralliset kohdat, että kun on vain hereillä, niin hyvä siellä on kulkea", Tarvainen toteaa.

Bunkkereista on myös kattavat opastekyltit, joista voi opiskella, mihin rakennelmia on aikanaan käytetty.

Salpalinja on edelleen Suomen mittavin rakennusprojekti. Linnoitustöiden päättyessä valmiiksi oli saatu 728 teräsbetonikorsua ja puisia kenttälinnoitteita 3000 kappaletta.

Panssariestettä oli pystytettynä pitkälti yli 200 kilometriä ja piikkilankaestettä yli 300 kilometriä.

Parhaimmillaan Salpalinjaa oli rakentamassa yli 35 000 palkattua työmiestä, siis armeijan joukkojen lisäksi.

Luonnollisestikin suurin osa rakennelmista on kierrätetty muuhun käyttöön, mutta Museoviraston suojeluksessa on edelleen runsaasti Salpalinjaa, jota saamme nyt käydä tutkimassa esimerkiksi talvisella Salpalinja-vaelluksella.