• Lukijalta: Modernin metsämarssin tavoitteena saada metsänomistajat tuntemaan ylpeyttä metsästään

    Metsässä tekemisen lisäksi metsänomistajia halutaan aktivoida viestimään myös sosiaalisessa mediassa metsän tuottamasta hyvästä.
    Tilaajalle
    Metsänomistaja hoitamassa metsäänsä. Kuvituskuva.
    Metsänomistaja hoitamassa metsäänsä. Kuvituskuva. Kuva: Pentti Vänskä
    Metsä|Metsäpolitiikka
    11.9.202315:15
    Lukijalta
    Mikko Tiirola

    Kesällä 1950 järjestettiin valtakunnallinen Metsämarssi. Metsänhoito- ja metsänparannustöiden toteuttamiseen laskettiin osallistuneen kesäkuisen kampanjaviikon aikana lähes puoli miljoonaa suomalaista.

    Metsämarssin tarkoituksena oli sodanajan pakkohakkuiden jälkeen saada metsien hoitaminen kansalaishyveeksi. Sotakorvauksia maksavalle Suomelle metsien tuottama talous- ja työllisyysvaikutus olivat elintärkeitä.

    Metsämarssin tavoitteissa on onnistuttu. Vuotuinen metsien kasvu on kaksinkertaistunut ja keskimääräisellä metsämaan hehtaarilla on nyt runkopuuta lähes 40 kuutiometriä enemmän kuin metsämarssin aikaan.

    Metsävaltuuskunta päätti viime syksynä, että tarvitsemme modernin version metsämarssista vastaamaan muuttuvan maailman haasteisiin.

    Repivä ja polarisoitunut metsäkeskustelu kaipaa yksityismetsänomistuksen kunnianpalautusta. Tavoitteena on saada 600 000 metsänomistajat tuntemaan ylpeyttä ja iloa omasta metsästään ja saada koko yhteiskunta ymmärtämään sen monipuolinen arvo.

    Nyt metsämarssin toteutus on käsillä.

    Metsässä tekemisen lisäksi metsänomistajia halutaan aktivoida viestimään myös sosiaalisessa mediassa metsän tuottamasta hyvästä. Olipa se iloa hyvästä metsänhoidosta, liikuntasuorituksesta raivaussahan sarvissa, marja- ja sieniapajasta, metsästyksen erätulilta tai monimuotoisuuskohteen vaalimisesta. Metsämarssi 2023 näyttäytyy myös sähköisesti Metsämarssi.fi-kanavalla ja eri sosiaalisen median kanavilla.

    Metsämarssi 2023 -tilaisuuksia järjestetään kuluvan viikon aikana metsänhoitoyhdistyksissä ympäri Suomea. Toivon metsänomistajilta aktiivista osanottoa Metsämarssi 2023 -viikon tilaisuuksiin.

    Erityisesti kampanjaviikolla toivon myös aktiivista omien postauksiensa jakamista metsässä tekemisistään aihetunnisteilla #metsämarssi tai #metsämarssi2023.

    Mikko Tiirola

    Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja

    MTK r.y.

  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 5

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 6

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 7

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Koneyrittäjät ry:n varatoimitusjohtaja Simo Jaakkolan mielestä hakkuiden kieltäminen lintujen vilkkaimpaan pesintäaikaan merkitsisi hakkuukieltoa vähintään touko–kesäkuussa. Tämä toimenpide olisi Suomelle Jaakkolan mukaan varsin vahingollinen.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Linnut nokkivat koneyrittäjän selkänahkaa – hakkuiden täyskielto pesintäaikana aiheuttaisi alalle yli 200 miljoonan euron vuotuiset kustannukset

  • ”Suomalaisen metsäteollisuuden tarvitseman puumäärän mukainen metsien hakkuu ja niiden aiheuttama hiilipäästö ei ole juuri muuttunut vuosikymmenten aikana, koska puun käyttö on pysynyt vakiona tai jopa laskenut”, sanoo Simo Jaakkola.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Ilmasto- ja ympäristöjärjestöt vaativat hakkuiden vähentämistä tulonmenetyksistä huolimatta – perusteena ilmastolaki, jonka perusteet ovat murentuneet

  • Mäntytukki oli vuoden 2024 suurin korjattava puutavaralaji, sitä korjattiin melkein 13 miljoonaa kuutiometriä. Kuitupuun kohdalla mänty oli myös ykkönen, yli 15 miljoonan kuutiometrin määrällä.

    Koneviesti | Vuonna 2024 metsien markkinahakkuut jatkoivat tämän vuosikymmenen trendiä pienin alueellisin vaihteluin