”Metsä on opettanut, että raha ei tule itsekseen taskuun”, kirjoittaa Aarteen lukija

Metsä on opettanut elämässäni paljon ihan perusasioita myöten. Metsä on opettanut tekemään työtä, nauttimaan luonnosta sekä hoitamaan metsiä, metsän ehdoilla tietenkin. Metsä antaa voimia arkeen.

Myös sen metsä on opettanut, että raha ei tule itsekseen taskuun, vaan sen eteen täytyy nähdä vaivaa hikeä ja joskus jopa kyyneleitä pelkäämättä. Ja palkkapäivä on ajallaan, kuten Savossa sanonta kuuluu.

Metsä antaa ruokaa kuten marjoja ja sieniä. Niitä on mukava talven mittaan syödä pakastimesta ja muistella, mistä ne kulloinkin on kerätty. Myös lämpöä polttopuiden muodossa on metsäni minulle luovuttanut. Metsä on opettanut koneitten kuten pilkekoneen, traktorin, moottorisahojen ja raivaussahojen käyttöön. Mönkijä vetävällä kärryllä on sekin tullut hommattua ja sen käyttö opeteltua.

Tänä talvena olen päässyt käsiksi pitkään haaveilemaani ensiharvennussavottaan. Se on mukavaa ajanvietettä, kun näkee heti kättensä jäljet ja vuosien päästä harvennetun metsän kasvun. Samalla olen joutunut opettelemaan muun muassa harvennusmallien lukua. Olen käynyt Metsäkeskuksen järjestämissä tilaisuuksissa oppimassa uutta. Harvennuksella olen ottanut huomioon ilmastonmuutoksen vaikutukset ja tehnyt kuviostani monimuotoisemman suosimalla koivua ja muita lehtipuita.

Oman työurani olen tehnyt kartonkitehtaassa ja valmistavassa metalliteollisuudessa. Suomen metalliteollisuushan elää suurelta osin metsäteollisuudesta. Metsä luo suomalaisille paljon suoria ja välillisiä työpaikkoja.

Paljon puhutaan nyt metsien suojelusta. Ihmiset, jotka vaativat kaikkia metsiä suojeluun, eivät ymmärrä kokonaisuutta, sitä mistä Suomen kansantuote muodostuu. Millä lämmitämme talojamme, mistä vessapaperi tehdään, mistä on tehty paketit tai sanomalehdet ja millä maksamme esimerkiksi terveydenhoitoa.

Jos kaikki metsät suojeltaisiin, Suomi pysäh­tyisi. Kyllä Suomi elää metsästä.

Nimimerkki Metsien mies Savon ytimestä

Kirjoitus on julkaistu Aarteessa 8/2023.