Kirjanpainajat ovat tehneet Tšekin metsissä pahaa jälkeä vuodesta 2015 lähtien. Nämä kuvat ovat Määrin-Sleesian alueelta vuodelta 2018. Kuva: Filip_Jandourek
Tšekkiläinen suuri metsänomistaja varoittaa metsien ”pelastajia” − peli menetetään, jos kahta ajatusvirhettä ei korjata
Kirjanpainajat ovat tehneet vuodesta 2015 lähtien rumaa jälkeä Keski-Euroopassa. Constanstin Kinskýn 5 600 hehtaarin tilalla pahin on ohi. Miksi?TilaajalleŽďár nad Sázavou
Kreivi Constantin Kinský on Tšekin toiseksi suurin yksityinen metsänomistaja. Hänen isänsä sai Böömin ja Määrin rajaseudulla keskellä Tšekkiä sijaitsevat kommunistihallinnon valtiollistamat suvun maat ja linnan takaisin vuonna 1992 Kuva: Hana Connor”Katselitteko ympärillenne, kun tulitte”, Tšekin toiseksi suurin yksityinen metsänomistaja, kreivi Constanin Kinský kysyy ottaessaan vieraat vastaan Žďár nad Sázavou linnassa.
Katseltu on. Automatkalla Prahasta Žďár nad Sázavoun kaupunkiin ei voi välttyä näkemästä kirjanpainajien aiheuttamia metsätuhoja. Kaupunki sijaitsee keskellä Tšekkiä Böömin ja Määrin rajalla, Vysočinan läänissä.
Erityisesti viimeinen osuus Prahan ja Brnon väliseltä D1-moottoritieltä koilliseen on surullista katseltavaa.
”Tuhoutuneet metsät kuuluvat valtiolle ja terveemmät ovat meidän”, lähes 6 000 hehtaaria omistava Kinský sanoo.
Kinskýn metsäyhtiön Kinský Žďárin päämetsänhoitaja Jan Sovák lähtee kierrättämään toimittajaa ja kuvaajaa autolla läpi kumpuilevan maaston. Hän kertoo murretulla mutta ymmärrettävällä saksallaan, mitä viime vuosina on tapahtunut.
”Me reagoimme ajoissa, kun kirjanpainajat havaittiin. Vuotuinen hakkuumäärä kaksinkertaistettiin reilusta 62 000 kuutiosta lähelle 120 000 kuutiota. Puut, joihin kirjanpainajat olivat iskeneet, kuljetettiin nopeasti pois”, Sovák kertoo.
Kinský Žďár -metsäyhtiön päämetsänhoitaja Jan Sovákin mukaan Kinskýn yksityismetsissä harjoitetaan pääsääntöisesti jatkuvaa kasvatusta ja kuusivaltaisia metsiä uudistetaan järjestelmällisesti lämpenevää ilmastoa paremmin kestäviksi sekametsiksi. Kuva: Hana Connor”Nyt tilanne alkaa olla suurelta osin hallinnassa”, hän lisää. Taustalla nostetaan rekan lavalle palettien valmistukseen meneviä terveitä tukkeja.
Kirjanpainajat iskivät keskisen Euroopan kuusimetsiin 2015. Pahin tilanne oli vuonna 2018.
Baijerissa Saksassa metsät on saatu kuntoon, koska ongelmiin tartuttiin ajoissa nopeasti ja tehokkaasti
”Tšekin valtionmetsissä tehtiin vuonna 2018 puhdistushakkuita vain kahdeksan miljoonaa kuutiota. Vasta vuonna 2021 määrä nostettiin 15 miljoonaan kuutioon”, Constantin Kinský listaa.
”Saksan Baijerissa tehtiin kaksi vuotta sitten samoissa olosuhteissa enää vain kolmen miljoonan kuution puhdistushakkuut. Siellä metsät on saatu kuntoon, koska ongelmiin tartuttiin ajoissa nopeasti ja tehokkaasti”, hän jatkaa.
Kuva: Hana ConnorKinskýt ovat yksi Tšekin vanhimmista aatelissuvuista. Constantinin isä Radslav sai kommunistihallinnon valtiollistamat maat ja Žďár nad Sázavoun linnan takaisin vuonna 1992. Metsää oli silloin noin 5 600 hehtaaria ja maanviljelysmaata vajaat 180 hehtaaria.
Vuodesta 1994 lähtien Kinskýt ovat uudistaneet kuusivaltaisia metsiään pääsääntöisesti jatkuvan kasvatuksen periaatteella entistä enemmän lehtipuuvaltaisemmiksi sekametsiksi.
Uudistamisella on 1990-luvun loppupuolella Pariisista Žďár nad Sázavoun linnaan muuttaneen Constantin Kinskýn mukaan kiire, koska ilmastonmuutos etenee vääjäämättä.
Hänen mielestään eurooppalaisessa metsätaloudessa ja EU:n metsäpolitiikassa katseet pitäisi kääntää ilmastonmuutoksen torjumisen rinnalla siihen, miten ilmaston lämpeneminen vaikuttaa metsiin.
”Lämpeneminen tuskin pysähtyy puoleentoista asteeseen. Kahden asteen globaali lämpeneminen on todennäköisempää. Meillä Tšekissä se tarkoittaa, että ilmastollisesti siirrymme 300 kilometriä etelään eli Sloveniaan”.
Iso osa Kinskýn metsistä on edelleen hyvin kuusivaltaisia, mikä lisää kirjanpainajatuhojen riskiä. Kuva: Hana ConnorSamaan hengenvetoon hän korostaa, että yksi EU:n metsäpolitiikan perustava ajatusvirhe sisältyy ennallistamiseen.
EU:n metsäpolitiikassa katseet pitäisi kääntää ilmastonmuutoksen torjumisen rinnalla siihen, miten ilmaston lämpeneminen vaikuttaa metsiin.
”Kun halutaan palauttaa metsät alkuperäiseen tilaan, pitää kysyä mistä alkuperäisestä tilasta puhutaan ja mikä on tarkoituksenmukaista. Meidän pitäisi katsoa enemmän tulevaisuuteen ja huolehtia siitä, että metsät kestävät lämpenevää ilmastoa”, Kinský linjaa.
”Meidän pitäisi istuttaa tänne enemmän lajeja, jotka ovat tyypillisiä Slovenian leveysasteille. Tammi on sellainen, mutta tällä hetkellä lait estävät tammien istuttamisen”, hän lisää.
Kinský muistuttaa, että metsätaloudessa normaali sykli on noin 80 vuotta. Metsien sopeuttaminen ilmaston lämpenemiseen pitää hänen mukaansa hoitaa selvästi nopeammin.
”Aikaa on 20–40 ja parhaimmillaankin ehkä vain 60 vuotta. Meidän metsämme kuolevat, jos asialle ei tehdä jotain nopeasti.”
Tästä alan kansainvälisissä etujärjestöissä aktiivisesti toimiva metsänomistaja pääsee EU:n metsäpolitiikan toiseen ajatusvirheeseen.
”Muutosta on johdettava, eli metsiä on hoidettava, jos ne halutaan pelastaa. On olemassa liian paljon tahoja, joiden mielestä parasta tapa on jättää metsät rauhaan ja antaa luonnon hoitaa asia itse.”
Viime ja tänä vuonna Kinskýn metsissä hakataan pääsääntöisesti enää vain terveitä puita. Pahimmat kirjanpainajaongelmat on saatu hallintaan. Kuva: Hana Connor”Minun isoäitini Eleonore Kinský perusti tänne maailmansotien välisenä aikana silloisen Tsekkoslovakian ensimmäiset kaksi yksityisomistuksessa olevaa luonnonsuojelualuetta. Niitä ryhdyttiin aktiivisesti muuttamaan monokulttuureista jatkuvapeitteisiksi kestäviksi sekametsiksi”, Kinský kertoo.
”Nuo luonnonsuojelualueet selvisivät natseista ja kommunistihallinnosta. En aio antaa jonkun ideologisesti ajattelevan idiootin tuhota jotain, joka on säilynyt yli sata vuotta. Nuo alueet menetetään, jos siellä ei saa tehdä mitään.”
Normaalivuosina Kinskýn metsistä hakataan noin 62 000 kuutiota puuta. Nämä tukit ovat menossa palettivalmistajalle. Kuva: Hana ConnorKinský moittii EU:n 30 prosentin suojelutavoitetta ja sitä, että tästä kymmenen prosenttia pitäisi olla tiukan suojelun piirissä. Hänen mielestään ylipäätään metsänhoitoa ja metsien suojelua ei pitäisi laittaa yhteen pakkopaitaan.
”En aio antaa jonkun ideologisesti ajattelevan idiootin tuhota jotain, joka on säilynyt yli sata vuotta.”
”Meillä pitää olla monimuotoinen valikoima ratkaisuja, jotka sopivat paikallisiin luonnonolosuhteisiin.”
Vierailun päätteeksi kreivi Kinský johdattaa vieraat Žďár nad Sázavou linnan pihamaan läpi perustamaansa museoon. Siellä esitellään 1200-luvun puolivälissä toimintansa aloittaneen sisteriläisluostarin, 1600-luvun alussa perustetun linnan ja ympäristön historiaa.
”Minä ajattelen metsiä perintönä, jonka olen saanut tulevilta sukupolvilta. Minun tehtäväni on luovuttaa ne eteenpäin kestävässä kunnossa.” Kinský korostaa.
Kinský toivottaa hyvää paluumatkaa ja kehottaa vielä kerran katsomaan, miten huonossa kunnossa Böömin ja Määrin rajaseudun valtionmetsät ovat 2015 alkaneen kirjanpainajaepidemian jäljiltä. Kuolleet metsät ovat Kinskýlle karu esimerkki siitä, että metsiä pitää hoitaa, jos ne halutaan pelastaa.
TŠEKIN METSÄTALOUS
Maan pinta-alasta noin kolmannes eli noin 2,6 miljoonaa hehtaaria on metsää.
Metsistä noin puolet on valtion omistuksessa, vajaa viidennes on kunnilla ja noin 25 prosenttia yksityistyillä, joista suurin osa omistaa alle viisi hehtaaria metsää.
Tšekissä hakataan metsää normaalivuosina 16-18 miljoonaa kuutiota. Pahimpina kirjanpainajavuosina määrä on jouduttu kaksinkertaistamaan.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
