Kenelle kuuluu metsäojien laskeutusaltaiden tyhjennys? Laiminlyönti voi johtaa tukien takaisinperintään

Lokakuun Suomalainen Maaseutu -lehdessä esitelty Hannu Falckin ideoima metsäojien liete- ja laskeutusaltaiden tyhjennysmenetelmä herätti runsaasti mielenkiintoa. Falck ei ole ainoa ongelman kanssa paininut, sillä toimitukseen otti yhteyttä myös eräs turveurakoitsija, joka on kehitellyt samantapaista laitteistoa turpeennostoalueiden lietekuoppien tyhjennykseen.

Nimettömänä pysyttelevä mies kertoi käyttäneensä kuvien mukaista pumppua lietetaskujen ja -altaiden tyhjennykseen Ruotsissa. Kehittely lähti liikkeelle yksinkertaisesti työn helpottamisesta, kun letkujen kanssa pelaaminen tuntui koneenkuljettajista liian työläältä.

Kuvissa näkyvä pumppu on hydraulitoiminen ja Mäki-Reinin valmistama, ja siihen on asennettu kaivukoneen pikaliitin. Letkut on korvattu putkella, jossa on käyrä ja pikaliitin letkulle. Turvesuolla liete voitiin pumpata melko lähellekin allasta ja kun suurin osa nesteestä oli poistettu pumpulla, voi jäykemmän lietteen jo nostella kaivukoneen kauhalla, kuten Hannu Falck tekee metsäojien altaita tyhjentäessään.

Laite toimisi epäilemättä hyvin metsäojien altaillakin ja käyttö on kätevää, kun letkujen kanssa ei tarvitse puljata. Kuvien mukaan liete lentää useamman metrin päähän, mutta ongelmaksi voi kehittelijän mukaan tulla puiden tahriintuminen.

Lietteen seassa oleva hiekka nimittäin tarttuu puun kuoreen ja kaatovaiheessa voi tylsyttää hakkuupään teräketjun. Letkullekin löytyy siis roolinsa, sillä lietteen voi siten johtaa suoraan varvikkoon puita tahrimatta.

Kehittäjän mukaan kuvien pumpulla lietekuoppien tyhjentäminen oli todella nopeaa, aikaa ei mennyt kuin muutama minuutti.

Pumppu työn alla. 

Lietekuoppien ja -altaiden tyhjentäminen voi olla hankalaa metsäisissä oloissa eikä kaikkia ojaverkostossa olevia kaivantoja olekaan tarkoitettu tyhjennettäväksi, sanoo Metsäkeskuksen rahoituksen ja tarkastuksen asiantuntija Ragnar Höckerstedt.

”Lietekuoppien ylläpitoa ei tarvita, koska nämä pidättävät lähinnä kaivuaikaista karkeaa kiintoainesta.”

Sen sijaan laskeutusaltaita voi joutua tyhjentämään tiettyjen tukien ehtojen mukaisesti ja näissä tapauksissa yksinkertainen ja toimiva tyhjennyspumppu olisi epäilemättä käyttökelpoinen.

”Jos metsäkeskus on myöntänyt tukea suometsänhoitoon, kuuluu laskeutusaltaiden kunnossapito maanomistajalle. Tämä velvollisuus on voimassa kymmenen vuotta myönnetyn tuen loppuun maksamisesta.”

Höckerstedtin mukaan laskeutusaltaiden toiminta perustuu veden virtausnopeuden hidastamiseen, joten kun allas täyttyy, on se tyhjennettävä. Metsäkeskus myös valvoo hoito- ja kunnossapitovelvollisuuden noudattamista maastotarkastuksin ja voi vaatia altaan tyhjennyksen.

”Hoito- ja kunnossapitovelvollisuuden laiminlyönti voi johtaa jo maksetun tuen takaisinperintään”, Höckerstedt sanoo.

Ojien kunnostuksiin voi edelleenkin saada tukea, mutta suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota toimenpiteiden aiheuttamiin vesistö- ja ympäristövaikutuksiin sekä toimenpiteistä mahdollisesti aiheutuvien haittojen vähentämiseen.

”Suunnittelussa ja toteutuksessa tulee käyttää parhaimpia käytettävissä olevia ja kustannuksiltaan kohtuullisia vesiensuojelumenetelmiä ja -rakenteita”, Höckerstedt muistuttaa.

Vesiensuojelun kannalta välttämättömiä toimenpiteitä kiintoaine- ja ravinnekuormituksen vähentämiseksi ovat lietekuoppien, laskeutusaltaiden, kaivu- ja perkauskatkojen, vesistöjen suojakaistojen, patojen ja pintavalutusalueiden sekä muiden kiintoainesta pidättävien sekä eroosiota ja ravinteiden kulkua vesistöön vähentävien vesiensuojelurakenteiden tekeminen.