Tohmajärvelle myönnettiin poikkeuslupa valkoposkihanhien ampumiseen – "Viljelyvahinkojen estämiseen ei ole ollut osoitettavissa muuta ratkaisua"

Varsinais-Suomen elykeskus myönsi 12 tohmajärveläiselle maanviljelijälle poikkeusluvan valkoposkihanhien ampumiseen. Poikkeusluvan tavoitteena on viljelyvahinkojen estäminen.

Kukin viljelijä saa pelloillaan ampua 20–40 valkoposkihanhea vuodessa. Yhteensä myönnetyllä poikkeusluvalla saa ampua 375 valkoposkihanhea vuodessa. Lupa on voimassa vuosina 2020–2021 valkoposkihanhien syysmuuttokaudella.

Poikkeusluvassa perusteena on valkoposkihanhien aiheuttamien vakavien satovahinkojen estäminen Tohmajärven Sikosuon ja Valkeasuon alueella.

"Viljelyvahinkojen estämiseen ei ole ollut muuta ratkaisua kuin jo käytettyjen karkotusmenetelmien tehostaminen valkoposkihanhiyksilöitä ampumalla", sanoo ylitarkastaja Salli Uljas Varsinais-Suomen elykeskuksesta.   

Lupaan on kytketty velvoite raportoida ampumisen vaikutuksista.

Vahinkoja on tähän saakka pyritty estämään menetelmillä, jotka eivät vahingoita valkoposkihanhia. Hanhien määrän kasvaessa karkotusmenetelmien teho on huomattavasti heikentynyt eikä satovahinkoja ole pystytty estämään.

"Ampumisen tarkoituksena on lisätä pelotevaikutusta ja näin parantaa myös valkoposkihanhia vahingoittamattomien karkotusmenetelmien tehokkuutta", sanoo luonnonsuojeluasiantuntija Mika Pirinen Pohjois-Karjalan elykeskuksesta.

Lupa on myönnetty koskemaan syysmuuttokautta.

"Koska vielä ei tiedetä, saavutetaanko ampumisella toivottu pelotevaikutus, on perusteltua ajoittaa ampuminen tässä tilanteessa syysmuuttokaudelle. Tällöin ampumisella ei ole vastaavia vaikutuksia lintujen pesintään kuin esimerkiksi toukokuussa tapahtuvalla ampumisella", perustelee Uljas.

Valkoposkihanhi on rauhoitettu lintulaji. Rauhoitettujen lajien tappaminen, pyydystäminen tai muu häiritseminen erityisesti lisääntymisaikana, tärkeillä muuton aikaisilla levähdysalueilla tai muilla lajin elämänkierron kannalta tärkeillä paikoilla on kielletty. Näistä kielloista on mahdollista hakea poikkeusta ja poikkeuslupa voidaan myöntää luonnonsuojelulaissa määriteltyjen edellytysten täyttyessä.

Rauhoitettuja lintuja koskevat poikkeuslupa-asiat on koko Suomessa (pois lukien Ahvenanmaa) keskitetty Varsinais-Suomen elykeskukselle vuodesta 2015 alkaen.

Tänä aikana ennen nyt käsiteltyä hakemusta poikkeuslupaa valkoposkihanhien ampumiseen satovahinkojen ehkäisemiseksi on haettu kaksi kertaa. Näissä tapauksissa toisessa luvan myöntämiselle oli edellytykset ja lupa myönnettiin vuonna 2019 ja toisessa tapauksessa taas luvan myöntämisen edellytykset eivät täyttyneet vuonna 2016.

Itäisen Suomen yli suuntautuu keväisin ja syksyisin arktisten valkoposkihanhien muutto. Alueiden pelloilla levähtävät ja laiduntavat valkoposkihanhet pesivät Länsi-Siperian arktisella rannikolla ja Novaja Zemljalla talvehtien Pohjanmeren ympäristössä.

Arktisen muuton hanhet ovat aikaisemmin levähtäneet pääasiassa Venäjän puolella, mutta viime vuosina levähdysalueet ovat siirtyneet Suomen puolelle. Pohjois- ja Keski-Karjalan pelloilla levähtää ja laiduntaa vuosittain satojatuhansia valkoposkihanhia ja levähtävien valkoposkihanhien määrä on viimeisen kolmen vuoden aikana kasvanut merkittävästi.

Lue lisää aiheesta:

Pohjois-Karjalaan maksettiin yli miljoona euroa korvauksia rauhoitettujen lajien aiheuttamista vahingoista – ministeriön virkamies kertoo, miksi rahoista lähes 70 prosenttia meni juuri tähän maakuntaan

Hanhet estävät syyskylvöt ja tuhoavat rehunurmia muuttoreitillään – "Syyskasvien viljelyä on tietyillä alueilla vältetty runsaan viiden vuoden ajan hanhien takia"

Valkoposkihanhet syövät syysviljat ja tallaavat nurmisadon – Luke selvittää erilaisten karkotustoimien tehoa

Sadon tuhoavien lintujen kanssa tuskaileva viljelijä kokee: "Meidät on ajettu nurkkaan ja jätetty yksin"