Metsästysmuseon toimintaa aiotaan kehittää tarjoamaan laajempaa ymmärrystä ja kokemusta
Riihimäellä sijaitsevan Suomen Metsästysmuseon tulevaisuus on ollut epävarma sen jälkeen, kun Imatra valittiin uuden erä- ja luontokulttuurimuseon sijoituspaikaksi vuonna 2021. Nyt Metsästysmuseo on päättänyt lähteä kehittämään omaa toimintaansa.Tilaajalle
Suomen Metsästysmuseo sijaitsee Riihimäellä. Kuva: Eija VallinheimoImatra valittiin uuden erä- ja luontokulttuurimuseon sijoituspaikaksi ennen kaikkea siksi, että Pietarin miljoonakaupungista odotettiin tulevan matkailijoita Itä-Suomeen. Suunnitteilla oli myös kehittää alueen matkailua esimerkiksi hyödyntämällä Saimaan kanavaa.
”Maailmantilanteen takia erä- ja luontokulttuurimuseon kehitys on ollut hidasta eikä valtio ole antanut investointirahoitusta hankkeelle. Venäjän aloittaman Ukrainan sodan seurauksena venäläismatkailijoiden määrä Kaakkois-Suomessa on tyrehtynyt lähes täysin, eikä muutoksia ole odotettavissa kovinkaan pian”, kuvailee Metsästysmuseon uudeksi johtajaksi hiljattain valittu Timo Kukko tilannetta.
Odottelun sijasta Metsästysmuseo on päättänyt lähteä kehittämään omaa toimintaansa. Kukko korostaa, että kyse ei ole Imatran ja Riihimäen museoiden vastakkainasettelusta, vaan valtakunnallisen museon syntymistä tukevasta työstä.
Suomen Metsästysmuseo on metsästyksen erikoismuseo, mutta kokoelmiin on vuosikymmenten aikana kertynyt laajemminkin luonnon virkistyskäyttöön liittyvää aineistoa ja yhteydenotot lahjoittamiseen liittyen lisääntyvät jatkuvasti.
”Emme vain voi olla tekemättä mitään enää. Metsästysmuseo on nyt odottanut ratkaisua viisi vuotta, mutta emme voi enää vain odottaa. Valtion rahoitus on supistunut kaikilla museoilla. Supistuva tuki ja nousevat kustannukset ovat huono yhdistelmä. Toiminnan varmistamiseksi meidän tarvitsee hankkia yhä enemmän omarahoitusta, mutta sitä ei saada, jos emme pysty uudistumaan”, Kukko kiteyttää.
”Metsästysmuseo on nyt odottanut ratkaisua viisi vuotta, mutta emme voi enää vain odottaa.” Timo Kukko
Suunnitelmia museon kehittämiseksi aletaan tehdä alkuvuoden aikana, mutta jo nyt on ilmeistä, että Metsästysmuseon toimintaa lähdetään kehittämään tavoittelemalla laajempia asiakaskuntia.
”Metsästysmuseo on ainoa valtakunnallinen luonnon virkistyskäytön sektorilla toimiva museo. Tietoa niin virkistyskäyttöön kuin luonnontuotteiden keräilyyn ja kalastukseenkin liittyen uhkaa kadota kokonaan, kun yksityiset harrastajat ja konkarit ikääntyvät ja luontoteemaisia näyttelyitä suljetaan. Tavoitteenamme on edelleen saada jonnekin maahan yksi valtakunnallinen museo, joka kokoaisi tätä tietoa. Parhaiten tuemme sitä varmistamalla, että keskeistä kulttuuriperintöä ei katoa”, Kukko toteaa.
Metsästysmuseo toimii Riihimäen kaupungin omistamissa tiloissa, aivan kuten aivan naapurissa sijaitseva lasimuseokin. Molemmat rakennukset ovat sen ikäisiä, että peruskorjaukset ovat ajankohtaisia.
”Lasimuseon peruskorjauksen suunnittelu on jo käynnissä ja se käynnistyy lähivuosina. Sen jälkeen on todennäköisesti vuorossa Metsästysmuseon rakennuksen peruskorjaus.”
Kukko muistuttaa, että peruskorjauksessa tulee ottaa huomioon se, millaista toimintaa museossa nykyisin pitää olla ja millaisia museoiden näyttelyt nykyisin ovat.
”Museoiden toiminta on tänä päivänä täysin erilaista kuin vuonna 1991, jolloin Metsästysmuseo muutti Riihimäelle.”
Metsästysmuseossa vierailee noin 20 000 kävijää vuodessa
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
