• Hiilimarkkina on yhä pieni ja monimutkainen

    Hiilen viime vuoden markkinahinta vastasi karkeasti kymmenen euron kuutiohintaa, kirjoittaa PTT:n vanhempi ekonomisti Jani Laturi kolumnissaan.
    Tilaajalle
    Hiilimarkkina voi tarjota metsänomistajille mahdollisuuksia, mutta markkinan ymmärtäminen on vaikeaa.
    Hiilimarkkina voi tarjota metsänomistajille mahdollisuuksia, mutta markkinan ymmärtäminen on vaikeaa. Kuva: Maria Miklas
    Metsä|Metsä
    15.11.202314:05
    Kolumni
    Jani Laturi

    Vapaaehtoiset hiilimarkkinat ovat puhuttaneet viime aikoina keskusteluissa, jotka koskettavat suomalaisia metsänomistajia. Monet metsänomistajat pohtivat, miten vapaaehtoiset hiilimarkkinat voivat tarjota uusia tulonlähteitä.

    Tämän päivän markkinatilanne tarjoaa sekä mahdollisuuksia että haasteita, jotka vaativat tarkkaavaisuutta ja strategista harkintaa - esimerkiksi hiilen hintaan vaikuttavat monet tekijät.

    Hiilen oikean hinnan arvioiminen on monimutkaista, koska hiilimarkkinoita ja tuotteita on monenlaisia.

    Periaatteessa hiilensidonta ja varastointi puuhun on yksinkertaista. Kuitenkin jokainen klapeja käyttävä tietää puiden huonon varastoinnin heikentävän niiden laatua polttopuuna.

    Vastaavasti metsän hiilivarasto heikkenee huonossa hoidossa. Hiilimarkkinoilla puuperäisten ilmastoyksiköiden tuote muodostuu siitä, miten hyvin hiili varastoidaan ja miten pitkäksi ajaksi.

    Jotain Suomen vapaaehtoisten hiilimarkkinoiden hintatasosta tiedetään. PTT:n tilastot metsissä tuotettujen ilmastoyksiköiden hinnasta ja kaupankäynnin volyymistä tarjoavat tietoa, jota metsänomistajien on hyvä seurata.

    Karkeasti voidaan sanoa, että hiilen viime vuoden markkinahinta (11 €/ tCO2ekv.) vastasi kymmenen euron kuutiohintaa. Markkinan koko (73 000 tCO2ekv.) taas vastasi noin 600 hehtaarin keskimääräistä puuvarantoa Suomessa. Globaalilla tasolla vapaaehtoisen hiilimarkkinan koko oli reilu miljardi euroa.

    Se on reilusti pienempi kuin suomalaisten metsänomistajien bruttokantorahatulot, jotka olivat viime vuonna noin 2,4 miljardia euroa.

    Vapaaehtoiset hiilimarkkinat ovat kehittymässä tuotannon vaatimusten ja yksiköiden käytön suhteen EU:ssa sekä laajemmin kansainvälisellä tasolla.

    Onko näistä muutoksista markkinoiden kasvattajaksi, niin että kotimaisen metsätalouden suunta muuttuisi radikaalisti lähiaikoina?

    Yhden arvion voi tehdä sen perusteella, kuka lopulta kasvun maksaisi. Siinä 700 000 suomalaisella metsänomistajalla on osuutensa kokoinen rooli kuluttajina.

    Hiilimarkkinan kehityksestä riippumatta metsänomistajat näkevät muutoksen ensin jokapäiväisessä mainonnassa ja kokevat taloudelliset vaikutukset useammin kaupan kassalla kuin metsätalouden tilinauhassa.

    Lopulta jokaisen metsänomistajan on harkittava, sopivatko hiilimarkkinoiden tarjolla olevat mahdollisuudet yhteen henkilökohtaisten tavoitteiden ja metsänhoitosuunnitelmien kanssa.

    Onko tarkoituksenmukaista osallistua nyt vai odottaa ja nähdä markkinan kehityssuunta? Tämä päätös on yksilöllinen ja riippuu kunkin metsänomistajan tilanteesta ja näkemyksestä.

    Kirjoittaja on PTT:n vanhempi metsäekonomisti.

    Lisää aiheesta
    • Joutomaan metsittäminen on yksi keino hiilivaraston kasvattamiseen.

      Metsäpolitiikka | ”Jos puusta maksettava hinta ei kaksinkertaistu kymmenessä vuodessa, niin metsänomistajan kannattaa myydä jatkossa vain hiiltä” ‒ Luken sivut tarjoavat tietopaketin päästöjen hyvityksestä

      Tilaajalle
    • Metsänhoito | Kuinka monta puuta pitäisi istuttaa ja kasvattaa kompensoimaan yhden ihmisen hiilipäästöt?

    • Kun ilmastotoimenpiteet perustuvat vapaaehtoisuuteen, on maanomistajien näkemysten huomioon ottaminen ensiarvoisen tärkeätä ilmastopolitiikan onnistumiselle, kirjoittaa Paule Horne kolumnissaan.

      Metsänhoito | Metsänomistajat avainroolissa ilmastonmuutoksen hillinnässä ‒ tärkeää on tuntea erilaiset vaihtoehdot

  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Omalla Maalla LKV

    Loppuvuosi metsätilan myyjän kannalta: hintataso tapissa, lievä lasku alentuneen puunhinnan myötä mahdollinen

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 5

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 6

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 7

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    ”Olisi varmaan kivaa ja hyödyllistä, jos metsässä kulkiessasi voisi katseella tunnistaa kasveja ja lintuja sekä määrittää metsän kasvupaikan,” pohtii Simo Jaakkola kolumnissaan. Kuvituskuva.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Älylaseilla metsätieto suoraan silmille? Laseista voi pian olla hyötyä myös koneenkuljettajille

  • Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Metsäkoneurakointi sukeltaa vakaalta pohjalta sumuun ‒ FinnMETKO 2026 antaa osviittaa alan investoinneista

  • FinnMetko 2026 -näyttelyssä on esillä laajasti koneyrittämisen kalustoa. Metsäkonepuolella esillä ovat niin pienemmät, kuin suuremmatkin koneet.

    Koneviesti | FinnMetko 2026 -näyttelytapahtuma syyskuun alussa – tuttu alue Jämsässä täynnä toimintaa