Kohta pääsee sieneen – sormustimen kokoisia korvasienen alkuja löytyy lumettomilta alueilta

Kevät on myöhässä, mutta sienestyskausi tekee jo tuloaan. Pieniä korvasienen alkuja on noussut esille lumettomilla alueilla eri puolilla maata. Suomen Sieniseuran Facebook-sivuilla on julkaistu kuvia korvasienistä muun muassa Hämeenlinnassa ja Uudellamaalla.

Sieniasiantuntija ja -kirjailija Lasse Kosonen kertoo, että sienet ovat vielä suunnilleen sormustimen kokoisia pieniä nappeja. Hän arvioi, että varsinaisen korvasienikauden alkuun kuluu pari viikkoa.

"Toukokuu on perinteisesti se korvasienikuukausi. Nyt on myöhäinen kevät kaikin puolin, ja vieläkin on kylmää. Toisaalta jos tulee lämmintä ja sataa runsaasti, sieniä voi nousta nopeastikin", Kosonen sanoo.

Korvasienet tekevät jo syksyllä pienen itiöemän alun odottamaan lumen sulamista ja muutoinkin suotuisia kasvuolosuhteita. Kun kevät koittaa, sienet kasvavat poimimiskokoisiksi melko sukkelasti. Isossa osassa Suomea on kuitenkin edelleen lunta.

Korvasientä pidetään erinomaisena ruokasienenä, mutta se on myrkyllinen, eikä sitä saa syödä ilman oikeaa käsittelyä. Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran ohjeen mukaan korvasieniä voi syödä vasta sitten, kun ne on keitetty kahdesti runsaassa vedessä. Pelkkä kiehautus ei riitä, vaan molempien keittokertojen on kestettävä vähintään viisi minuuttia, ja sienet on huuhdeltava niiden jälkeen runsaalla vedellä.

Myös kuivatut korvasienet pitää käsitellä saman ohjeen mukaan ennen niiden syömistä.

Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Kauko Salo muistuttaa, että eteläisessä Suomessa ulkona liikkuvien kannattaa tarkkailla myös toista kevätsatoista sientä, huhtasientä. Huhtasieni on arvostettu ruokasieni, jota voi löytää isojakin määriä puutarhoista, purukasojen reunamilta ja rehevistä metsistä.

Toisin kuin korvasientä, huhtasientä ei pitäisi keittää.

"Huhtasieni menee keittämällä pilalle. Pannulle vain ja paistoon", Salo sanoo.